Lintuinfluenssa aiheuttaisi siipikarjatilalle jopa miljoonien eurojen menetykset, PTT arvioi

Suomessa ei toistaiseksi ole todettu lintuinfluenssaa tuotantosiipikarjassa. Hyvä niin, sillä tartunta aiheuttaisi yhdelle tilalle pahimmillaan noin 10 miljoonan euron taloudelliset menetykset.

Lintuinfluenssan taloudelliset vaikutukset riippuvat siitä, iskeekö virus broiler-, broileriemo- vai kananmunatilalle, todetaan Pellervon taloustutkimus PTT:n tuoreessa raportissa. Raportissa on tarkasteltu korkeapatogeenista eli suurta kuolleisuutta aiheuttavaa lintuinfluenssaa (HPAI). Kaikkia lintuja sairastuttavaan virustautiin ei ole parannuskeinoa.

Broilerikasvattamon ja kananmunatilan tautitapauksessa alkutuotannon taloudelliset tappiot olisivat noin miljoona euroa ja elintarviketeollisuudessa 2–4 miljoonaa euroa. Tautivapaana tilana rajoitusvyöhykkeen sisälle jäämisen vaikutukset olivat samaa suuruusluokkaa, PTT:n raportissa kerrotaan.

Broileriemotilan tautitapauksen taloudelliset vaikutukset olisivat alkutuotannossa noin 10 miljoonaa euroa ja elintarviketeollisuudessa 30–35 miljoonaa euroa.

Säädösten mukaan lintuinfluenssatartunnan saaneen tilan kaikki linnut tapetaan ja raadot hävitetään. Kotimarkkinoilla tartunnan vaikutusten suuruus ei kuitenkaan määräydy ensisijaisesti hävitettävän tuotannon arvon perusteella, PTT:n raportissa todetaan.

Ratkaisevaa on tuotannon keskeytymisestä ja ylösajon viiveistä aiheutuva myyntitulojen menetys alkutuotannossa ja elintarviketeollisuudessa.

Merkittävimmät vaikutukset kotimarkkinoilla aiheutuvat broileriemotilojen tuotantohäiriöistä. Yhdenkin emoparven hävittäminen aiheuttaa useiden kuukausien tuotantohäiriön, joka heijastuu laajasti koko broilerituotantoketjuun.

Myös tautitapauksesta vapaat tilat saattavat altistua lintuinfluenssan vaikutuksille, mikäli ne esimerkiksi jäävät tartuntatilan ympärille muodostettavan rajoitusvyöhykkeen sisälle. Alueella rajoitetaan siipikarjan siirtoja ja toimintaa rajoitetaan taudin leviämisen estämiseksi.

PTT:n laskelmien mukaan rajoitusvyöhykkeen vaikutukset voivat olla lähes yhtä merkittäviä kuin varsinaisen taudinpurkauksen aiheuttamat seuraukset.

”Rajoitusvyöhykkeiden toimintarajoituksilla sekä tuotantotilojen saneerauksilla on keskeinen merkitys kokonaisvaikutusten muodostumisessa. Tulokset korostavat ennakoivien toimenpiteiden ja tehokkaan riskienhallinnan merkitystä vaikutusten minimoinnissa”, sanoo tiedotteessa maatalousekonomisti Mauri Yli-Liipola.

Kotimarkkinoiden taloudelliset vaikutukset laskettiin myyntitulojen menetyksinä sekä alkutuotannolle että elintarviketeollisuudelle.

Laskemisessa ei ole otettu huomioon esimerkiksi desinfioinneista, tuotteiden varastoinnista, logistiikan uudelleenjärjestelyistä tai tuotantotilojen saneerauksista aiheutuvia suoria kustannuksia.

EU:n ulkopuolisista markkinoista PTT keskittyi raportissaan Kiinaan.

Lintuinfluenssan toteaminen missä tahansa siipikarjan pitopaikassa johtaa koko Suomen koskevaan vientikieltoon. Tämä tarkoittaa, että tuotantotilan ja esimerkiksi riistatilan HPAI-tapaukset vaikuttavat siipikarjatuotteiden vientiin yhtä voimakkaasti.

Vientirajoitusten kestosta riippuen myyntitulojen menetykset vaihtelivat 7–30 miljoonan euron välillä, PTT:n raportissa lasketaan

”Vientivaikutukset vaihtelevat pääosin vientirajoitusten keston perusteella. Vaihtoehtoisten vientimarkkinoiden heikompi hinta aiheuttaa myyntitulojen menetyksiä. Vientimaa ei automaattisesti pura vientikieltoa taudin hävittämisen jälkeen, vaan edellyttää erillisiä hallinnollisia prosesseja”, sanoo tiedotteessa maatalousekonomisti Pekka Kinnunen.

PTT:n raportti kokonaisuudessaan.