Sopimukset Kiinan kanssa pitkissä puissa – lihan vientiä pyritään turvaamaan afrikkalaisen sikaruton iskiessä
Neuvottelut alueellistamissopimuksista alkoivat jo vuonna 2023.Tilaajalle
Eläintautien ehkäisyssä arjen pienetkin teot ratkaisevat. Arkistokuva. Kuva: Sanne KatainenSuomalaisen sianlihan suurin vientimaa on Etelä-Korea, jonne sianlihaa on viety pitkään. Viime vuonna Etelä-Koreaan vietiin sianlihaa yli 22 miljoonalla eurolla. Kiina on toiseksi suurin vientimaa ja sinne vietiin sianlihaa viime vuonna yli 18 miljoonalla eurolla. Etelä-Korea meni viime vuonna ohi Kiinan viennistä viennin arvolla mitattuna. Kiinaan on viety sianlihaa vuodesta 2017 asti.
Nousevan talouskehityksen Kiinaan päätyy sianlihaa myös monista muista maista, esimerkiksi Espanjasta, joka puolestaan on Euroopan suurin sianlihan tuottaja. Kun Espanjasta löytyi afrikkalaista sikaruttoa ASF, levisi sikasektorille huoli siitä, kuinka paljon osoitteetonta sianlihaa Euroopan markkinoille jäisi pyörimään vientimaiden sulkiessa lihalta rajojaan.
”Espanja oli onnekas, se ehti juuri ennen tautitapauksia saamaan voimaan Kiinan kanssa sopimuksen siitä, että ASF:n tapauksissa, lihan vienti Kiinaan estyy vain karanteenialueelta”, toteaa Mari Lukkariniemi MTK:sta.
Tämä pelasti paitsi Espanjan, myös muun Euroopan sikamarkkinan. Vain noin 10 prosenttia Espanjassa tuotettavasta sianlihasta jäi osoitteetta.
”Tosin, kun ASF:ää on Espanjassa vahvalla siantuotantoalueella, vaikuttaa tuo 10 prosenttiakin paljon Euroopan sianlihamarkkinaan”, toteaa Lukkariniemi.
”Tavoitteenamme on solmia Kiinan kanssa vastaavanlainen sopimus kuin joillakin EU-mailla jo on.”
Kuinka Suomi varautuu eläintautiriskeihin suojatakseen vientiään?
Maa- ja metsätalousministeriö ja Ruokavirasto ovat neuvotelleet Kiinan tullilaitoksen kanssa Suomen alueellistamistoimien tunnustamisesta jo vuodesta 2023 lähtien.
”Tavoitteenamme on solmia Kiinan kanssa vastaavanlainen sopimus kuin joillakin EU-mailla jo on. Sopimuksen avulla pyritään siihen, etteivät lihan vientirajoitukset koskisi koko maata, jos ASF tai siipikarjapuolella lintuinfluenssa iskevät. Tavoitteenamme on saada rajattua vientikieltoja pienemmälle alueelle, vähintään maakuntatasolle ellei jopa kuntatasolle”, kertoo Taina Aaltonen maa- ja metsätalousministeriöstä.
Sopimusneuvottelut lähtivät käyntiin jo vuosi sitten, mutta niiden allekirjoittamiseen ei ole oikotietä. Jo nyt voimassa on tammikuussa allekirjoitettu tahdonilmaus alueellistamissopimuksen solmimisesta myöhemmin.
”Tahdon ilmaisu ei ole virallinen alueellistamissopimus”, Aaltonen muistuttaa.
Hän kertoo Suomen saaneen laajoja kysymyspatteristoja alueellistamisen toimeenpanoon liittyen.
”ASF:n osalta pallo on tällä hetkellä Kiinan päässä. Olemme joulukuussa 2024 toimittaneet Kiinaan tietoa siitä, kuinka viranomaiset valvoisivat asioita tartunta-alueella sekä eläintautitilanteesta ja eläintautien seurannasta. Nyt he arvioivat hallintojärjestelmäämme; sitä onko meillä takuita pystyä rajoittamaan taudin leviäminen EU:n määräämille 3 kilometrin ja 10 kilometrin tartuntavyöhykkeille.”
Aaltonen muistuttaa, että viranomaistoiminnassakin on monia eri variaatioita esimerkiksi sen mukaan, onko tautia havaittu vain villisioissa vai myös tuotantosikaloissa.
”Mikäli tautia havaitaan vain villisioissa, voidaan tuotantoa jatkaa turvallisesti tuotantosikaloissa, eikä saneerauksia tarvita. Näin on esimerkiksi nyt Espanjassa. Käytännössä rajoitusalueella tuotettu lihan jää tuolloin EU:n sisämarkkinaan.”
Aaltonen muistuttaa, että tällöin rajoitusalueella tuotettavasta lihasta täytyy varotoimena valmistaa tuotteita, jotka kuumennetaan varotoimena riittävän kuumassa lämpötilassa. Tuoreen sianlihan siirto rajoitusalueelta on sallittua vain hyvin tiukoin erityisehdoin ja tutkimusten jälkeen.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
