Suomalaiset lihatalot kävivät esittelemässä toimintaansa vierailijoille. Kuva: WelFarmers
”Me eurooppalaiset olemme sikojen kasvatuksessa maailman parhaita” – ja siihen on olemassa salaisuutensa
Sikojen hyvinvoinnin kehittäminen kokosi kahdeksan EU-maan tuottajia Suomeen.Tilaajalle
Copa Cogecan sikatyöryhmän puheenjohtaja Antonio Tavares muistuttaa, että toimiva talous on eläinten hyvinvointitoimien perusta. Kuva: Heli Lehtelä”Olen nähnyt Kiinassa 16-kerroksisen sikalan. Siitä touhusta on eläinten hyvinvointi kaukana”, aloittaa Suomeen saapunut Antonio Tavares.
Tavares on Copa Cogecan sikatyöryhmän puheenjohtaja, WelFarmers -konsortion koordinointipäällikkö ja kotimaansa Portugalin sikatuottajajärjestön puheenjohtaja. Olemme aiheessa, joka on lähellä hänen sydäntään. Tavares on kasvattanut sikoja lapsesta saakka, yli 60 vuotta.
Hän toteaa Kiinan, maailman suurimman sianlihan tuottaja, sikaloiden olevan tuotantolaitoksia, joissa kaikki on optimoitu myös tilan suhteen. Kullekin eläimelle on vain juuri sen verran tilaa kuin on välttämätöntä.
”Kiina tuottaa puolet koko maailman sianlihasta ja kuluttaa sitä vieläkin enemmän 56 miljoonaa tonnia vuodessa. Suuria tuottajia ovat myös Brasilia, USA ja EU.”
Tavares toteaa, että eurooppalaiset ovat kuitenkin parhaita siankasvatuksessa.
”Salaisuutemme on, että hyvinvoiva eläin myös kasvaa hyvin.”
Kiina ei ole omavarainen sianlihan suhteen ja se on eurooppalaisten tuottajien etu.
”Heidän tuotantonsa notkahti korona-aikana, mitä he kovasti kirivät nyt takaisin. Mutta tuontia tarvitaan, muun muassa EU:sta. Kiina on suurin vientikohteemme”, Tavares johdattelee.
Hän naurahtaa ääneen todetessaan, että kaikkein parasta viennissä on se, että kiinalaiset haluavat ostaa hyvällä hinnalla ruhonosat, joita Euroopassa ei haluta syödä.
”Heille saparot ovat suurta herkkua. Yhdestä hännästä maksetaan jopa viisi euroa kilolta.”
”Myrsky vei sikaloista katot ja vettä tuli hirvittäviä määriä. Voit kuvitella millaisissa oloissa pienet porsaatkin joutuivat olemaan, vaikka teimme parhaamme.”
Nyt päästään siihen, miksi Tavares on saapunut maaliskuiseen Helsinkiin.
”Sikojen kasvattaminen ilman saparoiden typistystä on vaikeaa. Me olemme täällä Suomessa opiskelemassa, kuinka niin voidaan toimia”, hän toteaa.
Euroopan komission Horizon Europe -ohjelman rahoittama Welfarmers -hanke on koonnut kahdeksan EU-maan sikasektorien edustajat Helsinkiin pohtimaan, mitkä ovat ne sikojen hyvinvoinnin toimenpiteet, joita lähdetään edistämään yhdessä.
”Meillä on eri käytäntöjä eri EU-maissa. Suomessa ei typistetä saparoita, mutta täällä porsaat kastroidaan. Meille Portugalissa taas typistetään hännät, mutta ei kastroida. Opimme toinen toisiltamme.”
Tavares kertoo, että Portugalissa ja Espanjassa on päästy uuden genetiikan myötä tilanteeseen, jossa kastraatiota ei enää tarvitse tehdä.
”Kastraatiossa tärkeintä on ajoitus. Nykysiat kasvavat niin nopeasti, että ne ovat jo teuraspainossa, kun kastraatio olisi ajankohtainen. Asia on myös taloudellinen.”
Karjut teurastetaan siis ennen sukukypsäksi tuloa.
”Lisäksi osa porsaista myydään noin 20-kiloisina maitoporsaina, ne teurastetaan niin pieninä, että hajua ei ehdi syntyä. Muissa maissa käytetään enenevässä määrin immunokastraatiota, jota ei Aasian markkinoilla hyväksytä, koska se koetaan hormonituotantona, vaikka se ei sitä olekaan”, avaa Welfarmers verkostossa Suomea edustava Taru Antikainen MTK:sta.
Suomessa menetelmää ei ole voitu käyttää, sillä suurimmat ostajamme ovat juuri Aasiassa.
”Tuotantomme on myös liian pientä, jotta voisimme viedä vain emakoita, kuten muun muassa Espanjassa tehdään”, Antikainen lisää.
Tavares sanoo suoraan, että sikojen kasvattaminen ilman saparoiden typistämistä on vaikeaa ja pudistelee päätään vielä sanomansa päälle. MTK:n Taru Antikainen edustaa Suomea WelFarmers -hankkeessa. Kuva: Heli LehteläTavares muistuttaa, että toimiva talous on hyvinvointitoimien perusta.
”Meidän pitää elättää itsemme siankasvatuksella. Jos emme saa työstämme riittävää korvausta, emme voi edistää eläinten hyvinvointiakaan.”
Sianlihan hinta sukelsi monissa Euroopan maissa, kun Kataloniasta löydettiin viime vuonna afrikkalaista sikaruttoa villisioista.
”Ajatella, tuo karanteenialue on vain 20 kilometriä kanttiinsa ja vaikutukset ovat niin suuret. Tappioita tuli erityisesti teurastamoille, kun huippuunsa hiotut toimitusketjut katkesivat. Nyt teurastamot ovat ottaneet vahinkoa takaisin pitämällä hintoja alhaalla.”
Tavares toteaa, että hinnat ennen ASF:ää olivat Espanjassa ja Portugalissa kuitenkin varsin mukavat.
”Uskoisin hintojen lähtevän kohta taas nousuun, mutta villisiat ovat meillä päin suuri ongelma. Kantaa pitäisi saada leikattua rajusti.”
Espanja voi vapautua ASF-statuksesta vasta, kun viimeisimmästä tapauksesta on kulut vuosi.
”Vaikka Belgia on ollut jo pari vuotta vapaa, heidän vientinsä on lähtenyt todella hitaasti käyntiin. Ongelma on vakava. Onneksi Espanjalla on alueellistamissopimus Kiinan kanssa, joten he voivat viedä niiltä alueilta, joissa tautia ei ole todettu”, Antikainen lisää.
Yli-Simolan tilalla päästiin tutustumaan suomalaiseen siankasvatukseen. Kuva: WelFarmersIberian niemimaalla on ollut haasteita myös säiden suhteen. Portugalissa oli reilu kuukausi sitten myrsky, joka runteli vahvaa sika-aluetta Lissabonin läheisyydessä.
”Myrsky vei sikaloista katot ja vettä tuli hirvittäviä määriä. Voit kuvitella millaisissa oloissa pienet porsaatkin joutuivat olemaan, vaikka teimme parhaamme”, kertoo Tavares.
Myrskyn seurauksena tuottajat joutuivat myymään kaiken kokoisia sikoja.
”Yritimme saada kaikki mahdolliset eläimet teurastamolle. Siitä syntyi luonnollisesti valtavia tappioita, sillä vain pieni osa eläimistä oli saavuttanut teuraspainon. Vaihtoehtoja ei ollut.”
Tavaresin edustama yhdistys on neuvotellut Portugalin valtion ja EU:n kanssa mahdollisesta tuesta, joka kattaisi myrkyn aiheuttamia kustannuksia.
”Näyttää siltä, että EU tulee vastaan niin, että saisimme 40 000 euron korvauksen maatilaa kohti. Se ei toki ole paljoa, kun miettii paljonko pelkästään sikalan katon uusiminen vaatii.”
Myrsky täytti Portugalin vesivarastot.
”Padot ovat täynnä. Juomavettä riittää niin eläimille kuin ihmisillekin.”
Iberian niemimaalla tilanne ei ole aina yhtä hyvä. Joissa virtaavasta vedestä on välillä väännetty kättä Espanjan kanssa.
”Nyt Espanjassakin on vettä riittämiin”, Tavares toteaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
