Maanviljelijä Pasi Paloniemi kehuu tilojen välistä puimuriyhteistyötä toimivaksi Haapakosken suunnalla. Kuva: Johannes Tervo
Puimuriyhteistyö pitää pintansa lakeuksilla – ”Yrityksen ja erehdyksen kautta on opittu, miten hommat parhaiten sujuvat”
Lapualainen yhtymä teki viime vuonna uuden konehankinnan, kun Claas Evion 410 -puimuri ostettiin yhteiskäyttöön.TilaajalleLapua
Haapakosken puimuriyhtymän uudenkarhea Claas 410 Evion -puimuri on tehnyt vasta yhdet puinnit. Kuvassa vasemmalta viljelijät Matias Pitkäaho, Pasi Paloniemi, Heikki Keskinen, vanha isäntä Heikki Niemelä ja Marko Hakola (etualalla.) Kuva: Johannes TervoHaapakosken kylässä Lapualla perustettiin puimuriyhtymä vuonna 1954. Nyt, 71 vuotta myöhemmin, samainen yhtymä on edelleen voimissaan.
”Tarve hankkia puimuri yhteiskäyttöön oli silloin aikoinaan yhtä ilmeinen, kuin mitä se on tänäkin päivänä. Kyseessä on kallis konehankinta yksittäiselle tilalle”, Heikki Keskinen toteaa.
Keskinen on viljanviljelijä ja yksi kymmenestä osakkaasta, jotka pyörittävät Haapakosken puimuriyhtymää.
Yhtymä teki viime vuonna uuden konehankinnan, kun Claas Evion 410 -puimuri ostettiin yhteiskäyttöön.
”Sillä on vasta yhdet puinnit ajettu. Hintaa hankinnalle tuli osapuilleen 200 000 euroa”, Keskinen kertoo.
”Naapurikylästä meillä on palkkatöissä ulkopuolinen kuski, joka hoitaa puinnit.”
Puintiaika on verraten lyhyt ja intensiivinen jakso. Sivutoiminen viljanviljelijä ja puimuriyhtymän osakas Matias Pitkäaho korostaa etukäteen tehtävän suunnittelun merkitystä, kun puinneista sovitaan.
”Meillä on vuosien saatossa muotoutunut aika hyvät käytänteet siihen, miten puimuri kiertää osakkaiden pelloilla. Yrityksen ja erehdyksen kautta on opittu, miten hommat parhaiten sujuvat”, Pitkäaho toteaa.
”Naapurikylästä meillä on palkkatöissä ulkopuolinen kuski, joka hoitaa puinnit. Lisäksi ulkopuolinen huollattaja Kuortaneella tekee kaikki isommat huollot”, broileritilaa isännöivä osakas Pasi Paloniemi kertoo.
Käytäntö on Paloniemen mukaan hyväksi koettu ‒ ja myös kustannustehokkaaksi laskettu.
”Pakolliset päivittäiset huollot, kuten puimurin tankkaamisen ja terien tarkistamisen, tekee kuski. Hänelle on katseltuna pari varamiestä, ja äärimmäisessä hädässä osakkaat itse voivat puida pelloilla.”
Varausjärjestelmän virkaa toimittaa tätä nykyä osakkaiden whatsapp-ryhmä, jossa puintivuorot jaetaan siinä järjestyksessä, kuin niitä on varattu.
”Sisällä saa olla maksimissaan yksi tilaus tilaa kohden, enimmillään 11 hehtaarin alalta”, Keskinen sanoo.
Puintivuorojen jakamisesta vastaa osakas ja lypsykarjatilallinen Marko Hakola.
”Seurataan aina reaaliajassa, miten puinnit etenevät. Työt jatkuvat seuraavana aamuna siitä, minne edellisiltana jäätiin. Avoimessa systeemissä kaikki tietävät, mikä se järjestys on. Siitäkin voidaan poiketa, jos painavia syitä tulee. Arkijärkeä saa käyttää”, Hakola taustoittaa.
”Välimatkat ovat täällä aika maltilliset, joka helpottaa asioita myös puimuriyhteystyössä.”
Haapakoskella on runsaasti aktiivitiloja, jotka sijaitsevat toisistaan muutaman kilometrin säteellä.
”Välimatkat ovat täällä aika maltilliset, joka helpottaa asioita myös puimuriyhteystyössä. Meillä päin on myös saatu vietyä onnistuneesti läpi tilusjärjestelyjä, joilla lohkokokoja on saatu kasvatettua ja peltojen rakennetta järkeistettyä”, Heikki Keskinen kertoo.
Jokainen osakas maksaa puimuriyhtymälle puintimaksua.
”Osakkaat ovat aina ensisijaisia, kun puinteihin lähdetään. Jos aikaa jää, niin mahdollisesti voidaan tehdä puinteja lähialueilla muillekin, pikkuisen korkeammalla taksalla”, Keskinen vinkkaa.
Järeällä Claas Evion 410 -puimurilla puidaan huomattava osa Haapakosken kylän pelloista Lapualla. Kuva: Johannes TervoMatias Pitkäaho katsoo, että tilojen välinen yhteistyö tuo osakkaille huomattavaa etua.
”Kyllä sellaisen viestin haluaisin lähettää täältä meidän kylältä viljelijöille muualle Suomeen, että tehkää yhteistyötä. Meillä on puimuriyhteistyötä, toimiva maamiesseura, josta voi vuokrata erilaista konekalustoa sekä vielä tilojen välistä hankintayhteistyötä. Näissä kaikissa on omat kiistattomat etunsa”, lapualainen sanoo.
”Kyllä se kertoo aika paljon tästä kylästä ja kylän hengestä. Maamiesseurat ja yhtymät on laitettu mappiin ja mappi polttotynnyriin liian monella kylällä”, Pitkäaho toteaa.
”Kolmannessa ja neljännessä polvessa mennään puimuriyhteistyössä”, Keskinen säestää.
”Kyllä se kertoo aika paljon tästä kylästä ja kylän hengestä. Maamiesseurat ja yhtymät on laitettu mappiin ja mappi polttotynnyriin liian monella kylällä.”
Matias Pitkäahon mielestä tilayhteistyön merkitys korostuu entisestään, kun maatalouden kannattavuudessa ilmenee haasteita.
”Tämän kaltaisilla ratkaisuilla saadaan kustannuksia pienenettyä ja järkevöitettyä. Silloin tällaiset pienemmät tilatkin, joita mekin ollaan, saavat etua.”
Heikki Keskinen huomauttaa, että puimuriyhtymän kassassa on syytä pitää hieman puskuria muuttuvia tilanteita silmällä pitäen.
”Voi olla velkaa enemmän, mutta kassassa on oltava rahaa, jotta pystyy asioita hoitamaan ja pakollisia hankintoja tekemään.”
Haapakosken puimuriyhtymän jäsenmäärä oli korkeimmillaan 1950- ja 1960-luvuilla.
”Puimureita oli enimmillään jossain vaiheessa kolme. 1990-luvulle saakka niitä oli kaksi ja siitä lähtien on menty yhdellä. Mutta toki puimureiden koko ja tehokin on melkoisesti kasvanut”, Keskinen sanoo.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
