Polvijärveläisen Petri Tanskasen syysvehnäsato näyttää lupaavalta. Kuva: Ilpo PaananenAjallaan etenevä kasvukausi ennakoi hyvää satokautta Polvijärvellä Petri Tanskasen tilalla: ”Viime kesän kaltaisia huippusatoja ei ole luvassa”
Lupaavien satotoiveiden lisäksi maanviljelijöiden taivaalla ei valonpilkkuja juurikaan näy.TilaajallePohjoiskarjalainen viljelijä Petri Tanskanen kuvaa alkukesän kasvuolosuhteita kohtuullisiksi. Kevätkylvöt saatiin maahan keskimääräiseen aikaan tai osin hieman etuajassa. Sen jälkeen kasvukausi on edennyt maltillisesti.
”Lähellä keskimääräistä ollaan ja odotukset hyvälle sadolle ovat olemassa. Mutta viime kesän kaltaisia huippusatoja ei ole luvassa.”
Polvijärveläisellä Tanskasella on viljelyssä syys- ja kevätvehnän lisäksi rehuohraa sekä kuminaa. Pellot sijaitsevat Höytiäisen laskun synnyttämillä hietasavisilla jättömailla.
”Syysvehnä ja kumina talvehtivat hyvin. Kuminasta korjataan elokuun puolivälin tienoilla ensimmäinen sato ja kasvusto lupaa hyvää satoa”, Tanskanen arvioi.
Hän sanoo kuminan soveltuvan hyvin viljelykiertoon parantamaan maanrakennetta ja torjumaan kasvitauteja. Kylvöstä saadaan peräkkäisinä kesinä yleensä myös toinen sato ja sen suhteen kasvukausi on ollut suotuisa.
”Merkittävää tässä on, että kuminalle on varma ostaja tiedossa. Niinpä lisäsin viljelyalaa 25 hehtaarilla.”
Tilan 16 hehtaarin syysvehnäala osallistuu Käytännön Maamiehen satokisaan, jossa on mukana parikymmentä tilaa eri puolilta Suomea.
”Sellaiseen 6 000 tonnin keskimääräiseen hehtaarisatoon olen tyytyväinen.”
”Onneksi minulla oli lannoitteita hankittuna varastoon ja polttoainesäiliöt ehdin täyttää ennen hinnannousua.”
Kuminasta korjataan ensimmäinen sato elokuun puolivälin tienoilla. Kuva: Ilpo PaananenPuinnit itse hoitava Tanskanen uskoo pääsevänsä ohran ja syysvehnän puintiin tavanomaiseen aikaan elokuun lopulla. Syysvehnän viljelyssä on uutuuslajike Bor Leivo, josta voidaan saada myös leipäviljaa.
Lupaavien satotoiveiden lisäksi maanviljelijöiden taivaalla ei valonpilkkuja juurikaan näy. Lannoitteiden ja polttoaineiden kallistuminen heikentää entisestään viljelyn kannattavuutta. Maitotiloja rasittaa maidon tuottajahinnan aleneminen. Tiukimmilla ovat hiljattain suuria investointeja tehneet tilat.
”Onneksi minulla oli lannoitteita hankittuna varastoon ja polttoainesäiliöt ehdin täyttää ennen hinnannousua.”
Tanskanen myöntää pihistäneensä hieman lannoitusten määrässä. Jos viljelyä aikoo kuitenkin jatkaa, lannoitteet ja polttoaineet on hankittava kulloisenkin hintatason mukaan. Erityisesti rehuohrasta maksettava 180 euron tonnihinta panee miettimään viljelyn järkevyyttä. Rehuohrat menevät myyntiin pääosin tilakauppana. Tänä kesänä viljelyssä on kaksitahoinen Maire.
”En haluaisi synkistellä, mutta viisaintahan olisi laittaa pellot kokonaan nurmelle ja niittää maahan, jos viljoista maksettava hinta ei korjaannu.”
Mausteena käytettävän kuminan siemenillä on hyvä kysyntä. Kuva: Ilpo PaananenKaikesta huolimatta Tanskanen on toiveikas tulevaisuuden suhteen ja luottaa viljoista maksettavien hintojen nousevan ennen pitkää. Salaojaputket 14,5 hehtaarin peltoalueen ojitukseen on valmiiksi hankittuna. Työt alkavat heti urakoitsijan ehtimisen mukaan.
”Nyt hyvä aika kunnostaa peltoja ja odottaa aikaa parempaa.”
”Viisaintahan olisi laittaa pellot kokonaan nurmelle ja niittää maahan, jos viljoista maksettava hinta ei korjaannu.”
Polvijärven Horsmanahossa maito- ja lihakarjatilaa isännöivä Mikko Mutanen sanoo kesän ensimmäisen säilönurmisadon olleen erinomaisen ja myös toinen sato näyttää lupaavalta. Nurmen lisäksi viljelyssä on rehuohraa ja -kauraa sekä rypsiä. Kokonaisviljelyala on 200 hehtaaria.
Kevätviljojen satoa heikentää kylvöjen jälkeen tulleet rankkasateet, jotka kellastuttivat paikoin oraita.
”Viljoista ja rypsistä on tulossa kohtuullisen hyvä sato, mutta viljoista ei tule viime kesän huippusadon vertaista.”
Salaojaputket ovat valmiina odottamassa töiden aloittamista. Kuva: Ilpo PaananenArtikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
