Vehnän maailmanmarkkinoille astui uusi jättimäinen peluri, ”Kannattaa pitää silmällä”
Euroopan öljykasvimarkkinoilla on kysyntää, johon Suomi pystyisi vastaamaan.Tilaajalle
Useissa maissa vehnästä voidaan korjata kaksikin satoa satokauden aikana. Arkistokuva. Kuva: Saara Lavi”Eurooppa ei ole enää niin tärkeä tekijä kuin aiemmin koko maailman ruokaturvaa ajatellen. Aiemmin olimme se tärkein. Vieläkin täällä tuotetaan viljaa koko maaosan tarpeisiin ja vähän yli”, aloittaa MTK:n vilja-asiamies Max Schulman.
Maailman vehnämarkkinoille on yllättäen noussut uusi tekijä, jonka merkitystä ei pidä aliarvioida.
”Argentiinasta on tullut merkittävä vehnän tuottaja, kun he ovat siirtyneet enemmän vehnän viljelyyn ja vähentäneet maissin tuotantoa. Argentiinaa kannattaa pitää silmällä. Vehnä on heille monipuolisempi vilja ja siten helpompi myydä.”
Argentiinassa tuotetaan jonkin verran myös kauraa ja mallasohraa. Vehnän osuus tuotannosta nousi nyt kuitenkin selkeästi uudelle tasolle.
Argentiina tuotti viime vuonna 28 miljoonaa tonnia vehnää. Se on jopa 10 miljoonaa tonnia enemmän kuin edellisenä satokautena. Tason nousu on ollut voimakas osin sen vuoksi, että Argentiinassa pystytään usein korjaan vehnästä kaksi satoa kasvukauden aikana.
”Tämä on painanut viljojen hintoja alaspäin, sillä vehnä toimii kaikkien viljojen hinnoittelun perustana. Kun samaan aikaan heikko dollari painaa Euroopan asemaa viljamarkkinoilla, on todettava, että tämä ei ole hyvä suunta.”
”Emme voi päästä koskaan tällaisiin satoihin, jos emme ala viljellä öljykasveja ja perehdy asiaan.”
Euroopan viljantuotantoa rajoittavaksi tekijäksi on noussut ennen kaikkea muita maanosia suurempi, tuottajien sietokyvyn ylittävä, kustannusten nousu lannoitteiden ja energian osalta.
”Euroopan lannoitteista on vielä ostamatta 30-40 prosenttia, vaikka kasvukausi on jo kohta alkamassa etelämpänä. Ei ole enää varaa lannoittaa kuten aiemmin.”
Koko Euroopassa pohditaan, mitä muita kasveja voitaisiin kylvää viljan sijaan, mutta esimerkiksi Saksassa ja Ranskassa öljy- ja valkuaiskasvien ala on viljelykiertojenkin osalta jo täynnä.
”Niitä ei voida viljellä enempää.”
Kysyntää näille kuitenkin olisi, mikä tarjoaa Schulmanin mukaan suomalaisille viljelijöille mahdollisuuden.
”Suomessa voitaisiin vaikka tuplata öljykasvien ala. Siinä olisi mahdollisuus, jonka suhteen menestymisen edellytyksiä pitäisi tutkia tarkemminkin. Jos esimerkiksi Britanniassa on saatu rapsista 7,7 tonnin satoa, on satotason nosto mahdollista meilläkin. Mutta emme voi päästä koskaan tällaisiin satoihin, jos emme ala viljellä öljykasveja ja perehtyä asiaan.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
