”Eurooppalaiset viljelijät ovat ostaneet vasta noin 60-70 prosenttia siitä lannoitemäärästä, mikä Euroopassa vuosittain käytettään”, kertoo MTK:n vilja-asiamies Max Schulman.
Kevätpuolen lannoitukset alkavat Euroopassa jo muutaman kuukauden kuluttua, mutta suuri osa lannoitteista uupuu yhä.
Syy erikoiseen tilanteeseen löytyy suurelta osin EU:n hiilitullisotkusta.
”Se tyrehdytti lannoitteiden tuonnin. Lannoitteiden tuojat eivät halunneet ottaa enää loppuvuonna tulliriskiä Eurooppaan tuotavasta lastista.”
EU:ssa yritetään nyt paikkailla niitä virheitä, jotka hiilitullit aiheuttivat lannoitemarkkinaan.
”Parsiminen on vaikeaa. Tullit aiheuttivat 16-20 prosentin hintojen nousun lannoitteisiin. Voimme esimerkiksi tuontitulleja poistamalla saada aikaan vain 5-6 prosentin parannuksen. Kun lisäksi energian hinta on korkea, ei harmia pystytä kompensoimaan. Se jää viljelijöiden maksettavaksi.”
”Maailman tila iskee nyt kovaa ruokahuoltoon ja maatalouteen.”
Lannoitteista on kova kysyntä maailmanlaajuisesti ja siksi esimerkiksi USA poisti niiden osalta kaikki tullit loppuvuodesta.
”Venäjällä valmistettavat lannoitteet menevät nykyään kaupaksi Euroopan sijaan Etelä-Amerikkaan, erityisesti Brasiliaan.”
Tämä on luonut Brasilialle kilpailuedun Kiinan suhteen.
”Brasiliassa tuotetaan paljon soijaa ja maissia, jota Kiina haluaa ostaa. Brasilia on nyt syrjäyttämässä USA:ta Kiinan kauppaherruudesta.”
Lannoitteet ovat strateginen tuote, jolla tehdään politiikkaa.
”Se on vaarallinen tie. Kaiken kaikkiaan maailman tila iskee nyt kovaa ruokahuoltoon ja maatalouteen.”
Viljapuolella on ostajan markkinat, mutta tuotantopanoksissa kuten lannoitteissa myyjän markkinat.
”Tulossa ei ole helppoa viljavuotta.”