Suomenlammas pitää pintansa suosituimpana rotuna
Kotimaisten lammasrotujen osalta jalostustyötä eivät käytännössä pysty tekemään muut kuin suomalaiset, Pro Agria toteaa.Tilaajalle
Yleisin lammaskatraskoko oli viime vuonna 50–99 uuhta. Kuvassa suomenlampaita. Kuva: Rami MarjamäkiSuomenlammas oli viime vuonna lammastilojen yleisin rotu, lähes 3 000 tämän rodun edustajalla. Suomenlammasta oli yli puolet kaikista jalostuspässeistä ja karitsoineista uuhista lähes puolet.
Tuontiroduista texel on yleisin, yhteensä 1 500 eläintä, kertoo Pro Agria tiedotteessan.
Kahden muun Suomen alkuperäisen lammasrodun kainuunharmaan ja ahvenanmaanlampaan karitsointimäärät laskivat viime vuonna edellisvuodesta. Pro Agrian mukaan suuntaus on huolestuttava.
”Alkuperäisrodut ovat kulttuuriperinnön kannalta korvaamattomia. Kotimaisten rotujen osalta jalostustyötä eivät käytännössä pysty tekemään muut kuin suomalaiset”, sanoo tiedotteessa tiedotteessa erityisasiantuntija Kaie Ahlskog Pro Agriasta.
Alkuperäisrotujen vahvuutena on erittäin korkea sikiävyys.
Kainuunharmas tuottaa 2,77 karitsaa ja suomenlammas 2,64 karitsaa uuhta kohden.
”Korkea uuhikohtainen karitsamäärä eli vuonuekoko yhdistettynä hyvään päiväkasvuun nostaa paremmuusmittarina käytettävän karitsatuotoksen korkeisiin lukemiin ammattitaitoisilla tiloilla, parhailla keskimäärin 46 kiloa tuotosuuhta kohti”, Pro Agria kertoo.
Pro Agrian mukaan erilaisten risteytysten määrä on noussut merkittävästi.
”Tilakoon kasvaessa risteytyksistä haetaan tehokkuutta ja helppohoitoisuutta”, Ahlskog sanoo.
”Tuotannon jatkamista hankaloittaa laidunnuksen vaikeutuminen tai rajoittuminen vain petoaidattuihin alueisiin.”
Pro Agrian tuotosseurantaan kuuluvilla lammastiloilla uuhimäärä kasvoi viime vuonna 19 342 uuheen. Keskimäärin lammastilalla oli 62 uuhta.
Yleisin katraskoko oli 50–99 uuhta. Myös suurien yli 150 uuhen tilojen joukko kasvoi.
Lammastilojen määrä on kuitenkin vähentynyt edellisvuodesta hieman. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tilastojen mukaan Suomessa on 1 064 lammastilaa. Tuotosseurannassa on mukana 311 lammastilaa.
Syitä tilamäärän vähenemiseen ovat muun muassa maisemalaidunnuskohteiden leikkaus sekä lisääntyneet susivanhingot ja -havainnot, kertoo tiedotteessa erityisasiantuntija Milla Alanco-Ollqvist Pro Agriasta.
”Pääosa lammastuotannosta perustuu kesäkaudella laidunnukseen. Tuotannon jatkamista hankaloittaa laidunnuksen vaikeutuminen tai rajoittuminen vain petoaidattuihin alueisiin. Karitsan ja lampaan lihan menekki on ollut hyvä, joten sen osalta tuotantoa haluttaisiin jatkaa.”
- Osaston luetuimmat
