Lappi rahtaa ruokaa kaukaa, vaikka lähelläkin voisi tuottaa

Lapissa kulutetaan vuosittain jalostusarvoltaan noin 57 miljoonan euron arvosta elintarvikkeita, jotka voitaisiin tuottaa pohjoisessa. Nykyinen tuotanto vastaa noin 10 miljoonaa euroa.

"57 miljoonaa euroa työllistäisi suoraan lähes 700 henkilöä. Välillisen vaikutuksen kautta puhuttaisiin noin 3 000–5 000 hengen vuotuisesta työpanoksesta Lappiin", arvioi projektipäällikkö Rauno Kuha Luonnonvarakeskuksesta.

Kuhan mukaan maataloudelle on hyvät edellytykset koko Lapin alueella, kun valitaan olosuhteisiin parhaiten sopivat tuotantosuunnat ja lajikkeet.

Työpaikkojen lisäksi paikallisen tuotannon kasvattaminen vähentäisi maakunnasta pois virtaavan rahan määrää ja pienentäisi elintarviketuotannon hiilijalanjälkeä.

Kuha listaa muutamia Lapin elintarviketuotannon kehittämiskohteita. Ensimmäisenä pitäisi lisätä maidon ja naudanlihan jatkojalostusta.

"Lapissa ei ole paria tilameijeriä lukuun ottamatta lainkaan maidon jatkojalostusta, vaikka alueella tuotetaan 2,5-kertainen määrä maitoa kulutukseen nähden. Lapissa käytetyistä lihatuotteista puolestaan noin 25 prosenttia on jalostettu Lapissa, vaikka lihantuotannon omavaraisuusaste on 90 prosenttia."

Toinen esimerkki tulee puutarhatuotannosta.

"Esimerkiksi mansikan viljelyssä on huikeat mahdollisuudet käyttämättä. Sadan prosentin omavaraisuuteen tarvittaisiin 320 hehtaaria mansikkaviljelmiä. Jos tavoitteena olisi 50 prosentin omavaraisuusaste, tarvittaisiin 16 kymmenen hehtaarin mansikkaviljelmää. Nykyään mansikkaviljelmiä on yhteensä noin 10 hehtaaria", Kuha sanoo.

Perunamaatakin riittäisi.

"Lapissa tuotetaan 17 prosenttia alueella kulutettavasta perunasta, vaikka suuri osa Lappia on hyvää perunanviljelyaluetta. Perunan viljelypinta-ala on nykyisin noin sata hehtaaria, josta huomattava osa on Lapin puikulaa. Lapin perunankulutuksesta katettaisiin 50 prosenttia sillä, että 15 viljelijää kasvattaisi perunaa kukin 20 hehtaarilla."