”Hallituksen kiistoista kovimman hinnan maksavat ruuantuottajat, viljelijöistä on tehty jopa ympäristörikollisia” – opposition maatalousvälikysymyksestä väiteltiin eduskunnassa

Oppositiopuolueet kokoomus, perussuomalaiset, kristillisdemokraatit ja Liike Nyt jättivät perjantaina marraskuun 18. päivänä välikysymyksen, jonka aiheena on suomalaisen maatalouden kriisi ja kotimaisen ruuantuotannon turvaaminen tulevaisuudessa.

Tänään keskiviikkona hallitus vastasi oppositiopuolueiden välikysymykseen.

KD:n puheenjohtaja Sari Essayah vaati hallitukselle epäluottamusta, koska oppositiojohtajan mukaan hallitus on epäonnistunut maatalouskriisin hoitamisessa.

”Kyllä se nyt valitettavasti taitaa olla niin, että vuodenvaihteen jälkeen laitamme pillit pussiin. Näin vastasi KD:n nettikyselyyn maidontuottaja. Viesti on synkkä, ja tällaisia vastauksia on paljon”, Essayah kertoo.

”Isoillakin tiloilla joudutaan nyt punnitsemaan tilan jatkoa. Hintana voi olla oma jaksaminen, perheen hyvinvointi ja mielenterveys”, hän jatkaa.

Essayahin mielestä Sanna Marinin (sd.) hallituksen kriisitietoisuus ei ole ulottunut maatalouskriisin hoitoon asti.

”Kun teimme välikysymyksen niin toivoimme, että se kirittää hallitusta toimiin. Päivä toisensa jälkeen on jouduttu pettymään. Päätöstä maatalouden kriisituesta ei tänä syksynä ole vieläkään tehty”, Essayah kritisoi.

”Hallituksen kiistoista kovimman hinnan maksavat suomalaiset ruuantuottajat. Ei ole liioiteltua sanoa, että joka päivä kaatuu tiloja, jotka olisi hallituksen toimilla voitu pelastaa. Tämä on uhka koko Suomen huoltovarmuudelle.”

Maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvisen (kesk.) mukaan hallitus on reagoinut maatalouskriisiin monin tavoin.

”Viime keväänä hallitus päätti 300 miljoonan euron huoltovarmuuspaketista, josta 200 miljoonaa kohdistui suoraan ruuantuotantoon. Kesäkuussa verohallinto maksoi noin 35 miljoonaa euroa polttoaineverojen lisäpalautuksina kotieläintiloille ja vielä vuoden alussa on tulossa 16 miljoonan euron tuki kotieläintiloille. Hallitus myös alensi maatalouden sähköveron EU:n minimitasolle vuoden 2021 alussa”, Kurvinen luettelee.

Nämäkään toimet eivät maatalousministerin mukaan riitä, sillä maatalouden kriisi on syvä.

”Maatalouden jatkuvuus ja uusien yrittäjien saaminen alalle edellyttää kannattavuuden parantamista. Olen käynnistänyt uudistukset elintarvikelakiin. Niiden tarkoitus on turvata ketjun heikoimmassa asemassa olevia tuottajia. Maa- ja metsätalousministeriö on myös pyynnöstäni aloittanut selvityksen elintarvikeketjun kustannusindeksistä”, Kurvinen toteaa.

Perussuomalaisten Ritva Elomaan mukaan hallitus on vetelehtinyt maatalouden suhteen niin kansallisesti kuin EU:ssakin.

”Malliesimerkki tästä on EU:n ennallistamisasetus”, Elomaa syyttää.

”Ydinsyy kriisiin ovat liian matalat tuottajahinnat. Ruokaturvakysymys on vakava, mutta silti hallitus ajaa jääräpäisesti yltiökunnianhimoisia ilmastotoimia, jotka ajavat maataloustuotantoamme ahtaalle. Tilanne on mennyt jopa niin pitkälle, että kotimaisista maataloustuottajista on tehty jopa jonkinlaisia ympäristörikollisia”, Elomaa jyrisee.

Hallituspuolue SDP:n kansanedustajan Piritta Rantasen mukaan huoli maatalouden tilanteesta on yhteinen, puoluerajat ylittävä.

”Kokoomuskin on pidellyt takavuosina maatalousministerin salkkua ja perushaasteet maataloudessa olivat jo tuolloin samat. Hyvä oppositio, suomalainen maatalous ei hyödy hallituksen horjuttamisesta vaan eteenpäin katsovista, yhdessä sovituista ratkaisuista”, Rantanen sanoo.

Kokoomuksen kansanedustaja Markku Eestilä luonnehtiin kotimaisen maatalouden tilannetta hälyttävän heikoksi.

”Eikä se johdu vain sodan seurauksista, vaan kannattavuus on trendinomaisesti heikentynyt jo kymmenen vuoden ajan. Tähän on saatava muutos, sillä muuten maatilojen lopettamistahti vain kiihtyy”, Eestilä painottaa.

”Arvoisa hallitus, nyt teiltä vaaditaan tekoja suomalaisen maanviljelijän pelastamiseksi. Suomalainen viljelijä ei saa joutua hallituksen sisäisten riitojen ja sisäisen koston kierteen maksumieheksi.”