Suurviljelijä uskoo maitoon ja tehotuotantoon, sillä lehmiä ja multaa voidaan muuttaa – ”Menen aivan varmasti takaisin Ukrainaan sodan jälkeen ja hyvinkin suurin panoksin”
Joakim Helenius odottaa teknisiä uudistuksia, joilla kasvi saa mullasta enemmän irti ja joilla voi vähentää lehmien metaanipäästöjä.Tilaajalle
Joakim Heleniuksella on tuhansia lehmiä ja hehtaareja peltoa Virossa. ”Menen aivan varmasti takaisin Ukrainaan sodan jälkeen, mutta perinteisen viljanviljelyn lisäksi uudistavalla viljelyllä ja hyvinkin suurin panoksin maidontuotantoon.” Kuva: Sanne Katainen”Luultavasti olen suurin suomalaissyntyinen maanviljelijä”, nauraa pankkiirina vaurastunut Joakim Helenius, 65.
Hän kiinnostui sittemmin suorista sijoituksista ja maataloudesta.
”Ostimme vuonna 2002 Virosta pieniä kolhooseja, ja syntyi ajatus tehdä samaa myös Venäjällä ja Ukrainassa. Suurimmillaan hallinnassamme oli 200 000 hehtaaria peltoa”, Helenius sanoo Trigon-Capital-yrityksestään, jonka hallinnoiman pörssiyhtiön kautta sijoitukset tehtiin.
Hehtaareista neljännes oli vuokrattuna Ukrainassa, sillä siellä ulkomaalainen ei voi omistaa maata. Loput omistettiin Venäjällä.
”Vaikutti yksinkertaiselta. Jos Venäjältä saa ostaa maatalousmaata 300 eurolla hehtaarilta, eihän se voi pieleen mennä. Mutta säätilastot eivät pitäneet paikkaansa eli ei satanutkaan, pellot olivat huonoja, rahtihinnat moninkertaistuivat ja työntekijöiden alkoholismi oli uskomatonta.”
Ukrainassa sujui sen sijaan hyvin: toiminta oli voitollista, työntekijät luotettavia ja heitä kannatti siirtää työnjohtajiksi Venäjälle.
”Menen aivan varmasti takaisin Ukrainaan sodan jälkeen, mutta perinteisen viljanviljelyn lisäksi uudistavalla viljelyllä ja hyvinkin suurin panoksin maidontuotantoon”, Helenius sanoo.
”Maitotuotteiden kysyntä Lähi-idässä, Afrikassa ja Aasiassa kasvaa, emmekä me eurooppalaiset voi mennä kieltämään lihansyöntiä. Lähden ainakin omissa mietteissäni sitä, että maidon- ja lihantuotanto voisivat olla hiilinegatiivisia, ja laskelmiemme mukaan Ukrainassa voi tuottaa maitotuotteita maailman alhaisimmilla kustannuksilla. Näemme siellä hyvinkin jänniä mahdollisuuksia.”
Venäjällä maaomistuksia ei enää ole, eikä Helenius tiedä Ukrainankaan peltojen viljelystä.
”Tämä vuosi on Ukrainassa haastava, kun tuotantopanokset ovat kalliita ja maataloustuotteiden hinnat matalat.”
Afrikassakin Helenius oli osakkaana puuvilla- ja logistiikkayrityksessä.
Tärkein on kuitenkin Viro, missä hänen Trigon Carbon Negative Agriculturellaan on viljelyssä 7 000 hehtaaria peltoa, josta hän omistaa itse 3 700 hehtaaria. Lypsylehmiä on 3 600, eläimiä kaikkiaan liki 7 000.
Väätsan maitotilan 2 800 lehmän keskituotos on 40 kiloa ja Kaiun 800 lehmän 46 kiloa maitoa päivässä, yli 14 000 kiloa vuodessa. Lehmät lypsetään kolmesti päivässä jättimäisessä karusellissa ja maito menee Viron Valiolle.
”Virossa on paljon suurtiloja. Emme ole kilpailijoita, vaan totta kai kopioimme, jos joku tekee jotakin jännää ja onnistuu. Tämä on johtanut siihen, että kun Viro oli aiemmin maidontuotannossa EU:n häntäpäässä, ohitimme kaksi vuotta sitten Tanskan ja olemme nyt ykkönen.”
Helenius saa mojovat EU-tuet mutta sanoo, että suurena ja tehokkaana tuottajana hän hyötyisi suhteellisesti, jos tuet lopetettaisiin.
Käytännössä hiilinegatiivisuus tarkoittaa biokaasulaitoksia, mutta myös lehmille rehun mukana syötettäviä lisiä, jotka vähentävät lehmien metaanipäästöjä.
Heleniuksella on kuitenkin ison tuotoksen sijaan ihan muuta mielessä. Hän uskoo uusiutuvaan eli regeneratiiviseen maatalouteen eli siihen, että oikein tehtynä tehotuotanto voi olla ympäristöystävällisempää kuin luomutuotanto. Luomu ei edes riittäisi ruokkimaan maailman väestöä.
Samalla voidaan yhdistää edulliset kuluttajahinnat ja ympäristöystävällinen maidontuotanto.
”Se vaatii oikeita investointeja ja muutoksia maatalouteen, ja niitä me juuri kokeilemme. Yritysryhmäni on aika suuri, joten meillä on mahdollisuuksia satsata tarpeellisiin uudistuksiin. Tavoitteemme on olla hiilinegatiivinen vuoteen 2032 mennessä.”
Heleniuksella on maatalousbisnestä varten holdingyhtiö Trigon Carbon Negative Agriculture, jonka palkkalistoilla on biologeja ja joka tekee yhteistyötä maatalous- ja teknillisten yliopistojen kanssa.
Käytännössä hiilinegatiivisuus tarkoittaa biokaasulaitoksia, mutta myös lehmille rehun mukana syötettäviä lisiä, jotka vähentävät lehmien metaanipäästöjä.
”Se on uutta ja vasta kokeiltu Amerikassa, ja Hollannissa yksi yhtiö alkaa tuottaa niitä. Vielä voi olla aikaista sanoa niiden vaikutuksesta.”
Helenius kertoo myös kokeiluista mikrofilmeillä eli bakteerien ja mikrosienten yhdistelmillä. Kun sellaisella käsitellään siementä, se saa paremmin hyödynnettyä mullan ravinteet. Lannoitteiden käyttö voidaan jopa puolittaa tinkimättä sadosta ja rahaakin säästyy.
”Mullan massa kasvaisi ja sen kyky sitoa hiiltä paranisi. 50 viime vuotta se on vähenynyt ja hiiltä vapautunut ilmakehään. Toiveenani on, että tulevaisuuden maanviljely sitoisi hiiltä enemmän kuin tuottaa. Olisi suuri läpimurto tehdä tehoviljelystä hiilinegatiivinen.”
Helenius uskoo läpimurtoihin lähivuosina. Hänen Trigon-yrityksensä alkaakin kuulostaa samanlaiselta yksisarviselta eli jättiyritykseltä kuin Skype oli aikoinaan teknologiassa.
”Toivon mukaan. Kyse on siitä, että otamme riskejä ja investoimme asioihin, joista ei voi olla varma. Jos et yritä, et voi tulla yksisarviseksi. Ainakin maatalouspuolella olen ollut seikkailunhaluinen!”
Aika hyvin sujuu taloustieteilijältä myös maatalouden puhuminen.
”Jonkin verran on pitänyt opetella, jotta pystyn puhumaan vaikka MT:n toimittajan kanssa!”
- Osaston luetuimmat
