Perunasato kasvaa 72 päivässä ‒ käytä sertifioitua siemenperunaa

Koronan myötä ja viimeistään Ukrainan sodan alettua luku 72 on tullut monelle tutuksi. 72 tuntia on viranomaisten ohjeistama aikamääre, jonka ajan kotitalouksien on ohjeistettu varautumaan pärjäämään omillaan.

Koronan aikainen kotona pysyminen, ruuan kallistuminen ja yleinen varautuminen heijastuvat myös puutarhaharrastuksen suosion kasvuun. Jos aikaa on käytettävissä 72 tunnin sijaan 72 päivää, voi kotioloissa kasvattaa itselleen sadon uutta perunaa.

Kuka tahansa voi kasvattaa perunaa, jos on valoisa ja lämmin kasvupaikka. Kasvatus onnistuu niin pellolla, palstalla, lavakaulusten ympäröimänä kuin säkissä ja ämpärissäkin. Sadon saaminen vie 8–12 viikkoa, aika riippuu sääoloista ja valitusta lajikkeesta.

Perunaa kasvatetaan mukulasta, ja sen laadulla on suuri merkitys satoon. Kasvatettavaksi tarkoitettua mukulaa kutsutaan siemenperunaksi ja kaupassa ruuaksi tarkoitettua ruokaperunaksi.

Mitä eroa näillä sitten on?

Lainsäädännön mukaan siemenperunaa saa Suomessa markkinoida vain sertifioituna. Sertifioitu siemenperuna on Ruokaviraston tarkastamaa ja hyväksymää ja ilmoitettua lajiketta.

Lajikkeella tarkoitetaan perunakannan ominaisuuksia, esimerkiksi kasvu- ja käyttötapaa jolla se eroaa muista perunoista.

Sertifioitua siemenperunaa tuotettaessa lähtöaineisto on solukkoviljelmien avulla taudeista puhdistettua siementä, jota saa lisätä vain rajallisen määrän sukupolvia.

Sertifioitavan siemenperunan laatua kontrolloidaan kasvukauden ja varastoinnin aikana tarkastuksin. Sen sadosta on otettu näyte, tutkittu laboratoriossa ja todettu vapaaksi vaarallisista bakteerien aiheuttamista vaaleasta ja tummasta rengasmädästä.

Lisäksi perunoista on testattu tiettyjä siemenlevintäisiä virustauteja ja todettu niiden täyttävän asetetut vaatimukset.

Ruokaperunaa ei näin testata, koska sitä ei ole tarkoitettu uudelleenkasvatettavaksi.

Sertifioitu siemenperuna on siis sukupolviketjussa ylempänä, kun taas ruokaperuna edustaa ketjun loppua. Molemmat kelpaavat ihmisravinnoksi, mutta viljelyssä laadulla on väliä.

Perunan satotaso ja sadon laatu muuttuvat sitä huonommaksi, mitä useampia sukupolvia samaa perunakantaa käytetään siemenmateriaalina. Lisäksi perunaa vaivaavat kasvitaudit yleistyvät mitä pidemmälle sukupolviketjussa edetään.

Kun hankkii siemenperunaa, kannattaa varmistaa, että myyntipakkauksessa on yhdistetty kasvipassi- ja vakuustodistusetiketti. Se on perunanviljelijän laatutakuu, sillä siitä tunnistaa tarkastetun ja hyväksytyn eli sertifioidun siemenen.

Sertifioitua siemenperunaa ei myydä irtotavarana, eikä myyntipakkaus saa koskaan olla valmiiksi auki. Siemenperunan myyjien on kuuluttava Ruokaviraston ylläpitämään rekisteriin.

Perunanviljelyssä on omat riskinsä. Paras tapa pienentää riskejä ja saada parempaa satoa on käyttää sertifioitua siemenperunaa.

Etenkin pienellä palstalla kotioloissa viljellessä, tuottavuus kannattaa maksimoida. Joten ei muuta kuin varautumaan uuden perunan satoon.

Kirjoittaja on ylitarkastaja Ruokavirastossa.