
Suomessa käytetään lypsyrotujen risteytysohjelmia ja risteytyksiä vähemmän kuin Ruotsissa ja Tanskassa.
Maailman yleisin lypsyroturisteytys lienee holsteinin ja jerseyn risteytys, pohtii VikingGeneticsin vientipäällikkö Seppo Niskanen.
”Uudessa-Seelannissa se on saanut jo oman rotunsa eli kiwi-crossin.”
Esimerkiksi Neuvostoliitossa risteytysten käyttö oli lähestulkoon kiellettyä, Niskanen täydentää. Nykyisin risteytyksiä löytyy kaikkialta.
Monissa Afrikan maissa kaupallisia rotuja käytetään risteytyksinä paikallisten rotujen kanssa. Paikalliset rodut antavat usein kestävyyttä ja taudinsietokykyä, Niskanen kertoo.
Kaksiroturisteytyslehmien lukumäärä Suomessa on pysynyt vakaana vuosien 2015—2025 aikana eli 8 000 kappaleen molemmin puolin, selviää Maija Joensuun opinnäytetyöstä.
Suomessa suosituin yhdistelmä on holstein-sonnin ja ayrshire-lehmän risteytys.
Holsteinia, ayrshirea ja montbéliardia risteyttävää ProCrossia käytetään monissa korkeatuottoisissa karjoissa esimerkiksi Yhdysvalloissa, Hollannissa, Portugalissa ja Englannissa, kertoo sähköpostitse Viking Geneticsin jalostusasiantuntija Johanna Aro.
”VikingRediä menee vientiin pääosin risteytyskäyttöön.”
VikingRed on yhdistelmä pohjoismaisia nautakarjarotuja, joista suomalainen ayrshire on keskeinen. Rodusta käytetäänkin usein myös nimitystä ayrshire.
Risteytyksiä käytetään myös rodunvaihdossa. Viime vuosina vahvin trendi on ollut vaihto ayrshirestä holsteiniin.
”VikingGeneticsin jalostusohjelman näkökulmasta puhdasrotujalostuksesta on huolehdittava”, Aro painottaa.
”Kun risteytysohjelmat ja liharotusiemennykset lisääntyvät ja samaan aikaan sukupuolilajitellun siemenen suosio kasvaa, alkio-ohjelman merkitys nousee jalostusohjelmassa.”
Tällä hetkellä siementuotantoon valitut sonnit ovat alkuperältään alkioita holsteinilla 70 prosenttisesti ja punaisella rodulla 65 prosenttisesti.
Jerseyllä liki kaikki sonnit ovat peräisin alkio-ohjelmasta.