Lantayhteistyötä setvitään hankkeella
MARTTILA (MT)
Paimionjoen alueella toimivan Ravita-hankkeen tavoite on saada alueella tuotettu karjanlanta jakautumaan tasaisesti pelloille. Karjanlannasta suurin osa käytetään kotieläintiloilla.
Tärkeä osa hanketta on Ravinnepörssin rakentaminen. Ravinnepörssi on verkkosovellus, jonka avulla lannan luovuttaja ja sen tarvitsija löytävät toisensa.
Sovellus toimii karttapohjaisena, joten levitysvuorossa olevat lohkot voidaan sopia sen kautta. Valmistuttuaan sovellus otetaan käyttöön hankkeen alueella, mutta laajennetaan myöhemmin maanlaajuiseksi.
Ravita on tehnyt viljelijäkyselyn lantayhteistyön ongelmien selvittämiseksi. Hankkeen projektikoordinaattori Sanna Söderlund kertoo kyselyn vastausten olevan ristiriitaisia.
Lanta koettiin sekä rahanarvoisena tavarana että ongelmana. Sekä viljatiloilla että kotieläintiloilla yhteistyö koettiin kannattamattomaksi, koska vastapuoli hyötyy siitä enemmän.
Toisaalta yhteistyötä pidettiin myös kannattavana, koska molemmat osapuolet hyötyvät siitä.
Vastaajat kokivat ongelmana sen, että lantaa ei ole saatavilla. Toisaalta karjatiloilla koettiin, että lannasta ei saa riittävää korvausta.
Ravinteita tarvitaan omallakin tilalla. Kuljetusmatka, urakoijan saatavuus ja yhteistyökumppanin löytäminen olivat ongelmalistalla.
Malmin koneaseman Antti Malmi on levittänyt lietelantaa urakointina kymmenen vuoden ajan. Viime vuosina apuna on ollut yhteistyökumppani Ville Halme.
Kaksikko ei ole osallistunut tilojen väliseen yhteistyöhön, eikä sellaista juuri alueelta tiedäkään.
”Yhteistyöstä ei saisi olla hyötyä toiselle”, kuvaa Halme syytä viljelijöiden yhteistyöhaluttomuuteen.
Eniten työllistävät sikatilojen lietelannan levitykset. Osansa tuo Biovakan Vehmaan tehtaan tuotteiden levitys.
Biovakalla on sopimus vajaan kymmenen tilan kanssa. Nämä käyttävät biokaasulaitoksilla syntyvää lietettä peltojensa lannoitteena.
Siirrot ovat urakoinnin ongelma. Ne syövät kannattavuutta.
”Viiden kilometrin kohdalla tippuu tehokkuus kokonaan”, Malmi sanoo.
Urakoijan mielestä lietteen etäsäiliöt pelloilla ovat ratkaisu. ”Kuluisi aika pellolla eikä tiellä.”
Koneet liikkuvat huhtikuusta lokakuulle ja työhuippu on kesäkuussa.
”Kevät on ongelma. Liete halutaan kylvön alle, kun pelätään oraiden tallaantumista. Mutta tallautuuhan se maa ennen kylvöäkin”, toteaa Malmi.
”Logistiikan pitäisi kehittyä, ettei levittimillä tarvitsisi siirtää pelloille. Sitten urakoitsijoita voisi tulla lisää.”
HANNA SALONEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
