Tuontinauta jopa Ruotsista on tautiriski – tarttuva bakteeri ei kunnioita valtioiden rajoja
Nautoja ei pidä ostaa tai myydä tietämättä, mikä on karjan tautitilanne. Esimerkiksi Ruotsissa ei ole vastaavaa M.boviksen vastustusohjelmaa kuten Suomessa.Tilaajalle
M.bovis on bakteerin aiheuttama tauti, joka on yksi tärkeimmistä ja yleisimmistä naudan hengitystietulehdusten aiheuttajista maailmanlaajuisesti. Kuvassa terveitä suomalaisia vasikoita. Kuva: Markku VuorikariRuotsista on kantautunut uutisia, joissa kerrotaan Mycoplasma boviksen (M. bovis). leviävän sikäläisillä nautatiloilla. Kyseessä on bakteerin aiheuttama tauti, joka on yksi tärkeimmistä ja yleisimmistä naudan hengitystietulehdusten aiheuttajista maailmanlaajuisesti.
Vuonna 2021 Ruotsissa analysoitiin 123 näytettä, jotka oli otettu 85 eri tilalla. Näytteistä 20 prosenttia oli positiivisia eli niissä oli M. bovista.
Vuonna 2019 Ruotsissa tehtiin kansallinen tankkimaitotutkimus. Sen tulosten mukaan 4,8 prosenttia Ruotsin maitotiloista oli positiivisia Mycoplasma bovis -vasta-aineille, mutta yksikään tila ei ollut positiivinen PCR-testissä.
Ruotsilla ei ole vastaavaa M. boviksen vastustusohjelmaa kuten Suomessa. Meillä Eläinten terveys ry ylläpitää ohjelmaa ja koordinoi taudin vastustamista.
”Ruotsissa vastustusohjelma on suunnitelmissa ja olemme tehneet heidän kanssaan yhteistyötä”, kertoo toiminnanjohtaja Ina Toppari Eläinten terveys ETT:stä.
Suomessa vastustusohjelmaan liittymistä ETT suosittelee kaikille niille tiloille, jotka myyvät jalostus- tai muita eläimiä lypsy- tai emolehmäkarjoihin tai osallistuvat eläinnäyttely- tai hiehohotellitoimintaan.
Vastustusohjelmassa on mukana noin 580 tilaa.
Mycoplasma bovis -tartunta ei ole virallisesti vastustettava eläintauti, joten tuottajat sekä teurastamot ja meijerit vastaavat taudin vastustuksesta ja siitä aiheutuvista kustannuksista. Vastustus perustuu tiloilla tehtävään terveysseurantaan, tutkimuksiin ja eläinkaupan pelisääntöihin.
ETT ohjeistaa nautojen tuontia.
”Kaiken tuonnin ohjauksen pohjana on lähtömaan ja -tilan tautitilanteen tunteminen”, Toppari painottaa
”Tuonnin ohjeisiin Ruotsissa kuuluu M.boviksen tutkiminen sekä tuotavista eläimistä että niiden lähtökarjasta. Nykyisillä vasta-ainetesteillä löydetään piileviä ja aiemmin esiintyneitä tartuntoja.”
Viime vuonna Ruotsista tuotiin Suomeen kuusi lypsyrotuista nautaa, Toppari kertoo. Hänen mukaansa suomalaiset tuotantoeläintilat noudattavat tuontiohjeita hyvin ja toimivat tuonnin osalta vastuullisesti.
”Mikäli nautoja tuodaan muihin kuin tuotantotarkoituksiin, ei ETT:n ohjeita pidetä aina tärkeinä.”
Suomessa ei ole viime aikoina tehty kattavaa kartoitusta M.boviksen esiintymisestä, Toppari kertoo. ”Uusia positiivista tiloja tulee esiin 20–30 vuodessa.”
”M.boviksen vastustamiseksi olisi tärkeää tutkia näytteitä eläimistä, joilla on tautiin sopivia oireita. Utaretulehdusnäytteiden tutkiminen PCR-menetelmällä voi myös paljastaa taudin.”
Eläimiä ei pidä myydä, jos karjassa on Mycoplasmaa, Toppari painottaa. Hän kehottaa käyttämään eläinkaupassa eläinlääkärin laatimaa terveystodistusta, jossa otetaan kantaa lähtökarjan M.bovis -tilanteeseen. Todistuksen voi laatia Nasevassa.
ETT:n ohjeet M. boviksen vastustamiseen.
Mycoplasma bovis (M. bovis)
Bakteerin aiheuttama. Kehittää helposti vastustuskyvyn antibiooteille.
Yksi tärkeimmistä ja yleisimmistä naudan hengitystietulehdusten aiheuttajista maailmanlaajuisesti. Aiheuttaa myös muun muassa utaretulehdusta, luomisia ja hedelmällisyyden heikentymistä.
Suomessa todettiin ensimmäisen kerran 2012.
Tauti voi olla karjassa piilevänä pitkiä aikoja.
Tartunta leviää karjojen välillä useimmiten (oireettoman) kantajanaudan välityksellä. Tartunta on mahdollinen myös pakastespermasta tai sairastuneen sonnin spermasta.
Utaretulehdusmaito levittää tartuntaa tehokkaasti toisiin lehmiin ja vasikoihin.
Ei aiheuta tautia ihmiselle.
Lähde: ETT ry ja Ruokavirasto
- Osaston luetuimmat
