Ruokavirasto tutkii: Onko sikojen salmonellavalvonta hintansa väärti?
Asiantuntijat selvittävät nyt, mikä on sikojen salmonellavalvonnan todellinen merkitys Suomen kansanterveydelle ja taloudelle. Jo nyt tiedetään, että suomalaisten salmonellatartunnoista vain murto-osa on kotimaassa saatuja, ja niidenkin taustalla on usein ulkomaista alkuperää oleva elintarvike.Tilaajalle
Suomessa on noudatettu kansallista tiukkaa salmonellavalvontaohjelmaa vuodesta 1995. Ohjelman piiriin kuuluvat siat, naudat ja siipikarja sekä niistä saatava liha ja kananmunat. Kuva: Sanne KatainenSuomessa on noudatettu kansallista tiukkaa salmonellavalvontaohjelmaa vuodesta 1995. Ohjelman piiriin kuuluvat naudat, siat ja siipikarja sekä niistä saatava liha ja kananmunat. Tiukan valvonnan ja riskienhallinnan ansiosta salmonellaa esiintyy kotimaisissa tuotantoeläimissä ja elintarvikkeissa erittäin vähän.
EU:n lainsääntö ei vastaavaa salmonellavalvontaa edellytä.
Salmonella on Suomessa virallisesti vastustettava eläintauti, joka luokitellaan ihmisellä yleisvaaralliseksi tartuntataudiksi.
Nyt vihdoin selvitetään, mikä sikojen kansallisen salmonellavalvontaohjelman kansanterveydellinen ja taloudellinen merkitys on. Tätä työtä tehdään Ruokaviraston riskinarvioinnin yksikössä.
Selvityksessä laaditaan skenaarioita siitä, mitä vaikutuksia valvontaohjelman lakkauttamisella tai vaihtoehtoisella ohjelmalla olisi. Tuloksia saadaan tämän vuoden kuluessa.
”Aikaisemmin tehdyissä arvioissa on päädytty siihen, että salmonellavalvontaohjelma on myös kustannusvaikutuksiltaan hyvä”, kertoo riskinarvioinnin yksikön johtaja Pirkko Tuominen. Hän on selvitystä tekevän projektiryhmän vastuullinen tutkija.
”Suomessa ihmisten salmonellatartunnoista vain murto-osa on kotimaassa saatuja, joista niidenkin taustalla on usein ulkomaista alkuperää oleva elintarvike.”
Salmonella on EU:n merkittävimpiä ruokamyrkytysten aiheuttajia.
Siat on valittu selvityksen kohteeksi, koska sikasektorin tilanne on kaikkein vaikein, Tuominen kertoo.
Sikatiloilla tehtyjen salmonellasaneerausten kustannukset ovat viime vuosina kasvaneet. Esimerkiksi emakkosikalan salmonellasaneeraus voi aiheuttaa miljoonien eurojen vahingot.
Mikäli sikojen salmonellavalvontaohjelmasta luovuttaisiin, ulkomaalaiselta sianlihalta ei enää edellytettäisi salmonellavapautta. Tällöin sianlihan sisämarkkinakauppa ja tuonti EU:n ulkopuolelta voisivat kasvaa, todetaan selvityksen projektikuvauksessa.
”Korkeamman salmonellaesiintyvyyden maista tuotu sianliha voisi altistaa kuluttajia entistä useammin salmonellalle. Lisäksi salmonellan esiintyvyys voisi nousta myös kotimaisessa sianlihantuotantoketjussa ja lisätä kuluttajien altistumista”, kuvauksessa perustellaan selvityksen tarpeellisuutta.
Salmonella on EU:n merkittävimpiä ruokamyrkytysten aiheuttajia tuottaen vuosittain jopa 3 miljardin euron kustannukset. Sikoja pidetään yhtenä tärkeimmistä lähteistä ihmisten salmonelloosille EU:ssa.
MT kertoi tammikuussa (MT 31.1.), että Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL haluaisi selvittää alkutuotannon salmonellavalvonnan terveystaloudelliset vaikutukset.
THL ei ole mukana Ruokaviraston selvityksen laatijoissa.
”Tarpeen vaatiessa pyydetään asiantuntemusta projektiryhmän ulkopuolelta”, Tuominen kertoo.
Millä perusteella selvityksen tekijät on valittu?
”Työ tehdään maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta, koska Ruokavirastolla on MMM:n alaisena laitoksena asiantuntemusta, kokemusta ja osaamista elintarvikeketjun zoonoosivalvonnasta”, Tuominen vastaa.
- Osaston luetuimmat
