

Maatilan iso investointi on prosessi, johon kannattaa varata aikaa.
”Aivan minimiaika on kaksi vuotta”, kertoo NHK:lla rakentamisen projektipäällikkönä työskentelevä Miika Karhumaa.
Seuraavaksi esitelty investointisuunnittelun aikajana on asiantuntijoiden suuntaa antava näkemys navetan rakentamisesta. Monet vaiheet lomittuvat päällekkäin, ja niitä voidaan tehdä myös osittain eri järjestyksessä.
Aivan ensimmäinen asia on tilastrategian luominen.
”Maatilaa pitää katsoa lintuperspektiivistä. Mikä meidän tila on nyt, ja mitä me haluamme olla 10 ja 20 vuoden päästä?” selittää 4d Barnin arkkitehti Jouni Pitkäranta.
Itsensä kanssa täytyy siis käydä kehityskeskustelu ennen kuin rakennussuunnittelu edes käynnistyy.
”Täytyy miettiä, mihin haluaa sitoutua, luoda visio ja käydä tilakeskussuunnittelua eli mitä investointi tarkoittaa meidän tontilla ja miten vanhat rakennukset voidaan hyödyntää, paljonko rehu-, lanta- tai nuorkarjatilaa tarvitaan”, Pitkäranta tarkentaa.
Tilan strategiaa ja visiota voi käydä läpi myös asiantuntijan kanssa. Jos yrityksessä on muita osakkaita, on keskustelu hyvä luonnollisesti käydä yhteisesti.
”Keskustelua kannattaa käydä tässä vaiheessa potentiaalisten jatkajien kanssa. Tosin usein epävirallinen keskustelu on tässä vaiheessa jo käyty”, Pitkäranta sanoo.

Sen jälkeen alkaa esiselvitysvaihe, joka on hyvä aloittaa tunnustelukeskustelulla pankin kanssa. Tarkkaa kustannusarviota ei Pitkärannan mukaan tarvita vielä tässä vaiheessa. Tärkeintä on selvittää, miten pankki näkee asian.
Samaan aikaan on keskusteltava meijerin kanssa. Saako lisää maitoa ylipäänsä tuottaa? Viimeistään tässä vaiheessa tulee ottaa huomioon metsäkatoasetuksen vaikutukset mietittyyn rakentamispaikkaan.
Ympäristöviranomaisen kanssa voi käydä jo alustavaa, epävirallista keskustelua siitä, onko oma ajatus tuotantorakennuksen paikasta ja kokoluokasta kohdillaan eli onko sille mahdollista saada ympäristölupaa.
Jos kyseessä on peruskorjaus tai laajennus, paloviranomainen on hyvä ottaa mukaan esiselvitysvaiheeseen.
”Jos maaperätutkimuksesta selviää, että kustannuksia tulee joku 100 000 euroa lisää, se voi vaikuttaa hankkeeseen.” Miika Karhumaa
Aikaa esiselvitysvaiheeseen kannattaa varata noin vuosi.
”Tämän jälkeen vasta pystytään tekemään itse tilalla päätös siitä, että rakennetaan”, Pitkäranta opastaa.
Todennäköisesti jo ennen tätä mukaan kuvioon on tullut taloussuunnittelu ja investoinnille on pystytty laittamaan karkea hintalappu.
Viimeistään tässä vaiheessa tilalle alkaa muodostua kustannuksia suunnittelusta, ja investointihanke lähtee tosissaan liikkeelle.
”Mukaan kannattaa ottaa ulkopuolinen suunnittelija tai konsultti, jonka kanssa lähdetään suunnittelemaan investoinnin laajuutta, paljonko peltoa pitää lisätä ja miten tilan infraa kehitetään”, Karhumaa sanoo.
Hänen mukaansa rakennuspaikan maaperätutkimus olisi hyvä tehdä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Siinä selvitetään muun muassa maaperän kantavuutta, ja se määrittää, millaiset perustukset navetalle tarvitaan.
”Jos maaperätutkimuksesta selviää, että kustannuksia tulee joku 100 000 euroa lisää, se voi vaikuttaa hankkeeseen.”

Nyt päästään ehkä investoijan eniten odottamaan vaiheeseen eli rakennuksen toiminnalliseen suunnitteluun.
”Esimerkiksi navetan perusratkaisut ja työrutiinit”, Pitkäranta luettelee.
Näiden perusteella pystytään lähteä tekemään tarkempaa kustannusarvioita ja maksuvalmiuslaskelmaa eli likviä, joiden kanssa marssitaan pankkiin.
”Mahdollisimman pian kannattaa jättää ympäristölupahakemus, sillä sen saamisessa voi mennä useampi kuukausi”, Karhumaa huomauttaa.
Pankin ja navetan piirustuspöydän välillä joudutaan usein marssimaan useamman kerran ennen kuin kultainen keskitie löytyy.
”Monelle se on suuri unelma. Navetta on tilakauppojen jälkeen isoin investointi. Siinä pannaan kaikki peliin, ja sieltä se tulevaisuuden motivaatio tulee.” Jouni Pitkäranta
Kun rakennuslupakuvat on piirretty, voidaan hakea rakennuslupaa.
Investointitukihakemuksen ely-keskukselle voi jättää, kun taskussa on luottolupaus, maksuvalmiuslaskelma, kustannusarvio, rakennuslupa ja lainvoimainen ympäristölupa.
Samaan aikaan aletaan kilpailuttaa rakentamista. Siihen sisältyy esimerkiksi itse rakennus, lvi- ja sähkötyöt sekä urakoitsijat.

Aikaa on kulunut nyt noin kaksi vuotta ja rakentaminen alkaa. Suomen kesän pituus määrittelee sen, että yleensä maanrakennustyöt tehdään aikaisin keväällä ja rakennusprojekti toteutetaan kesän aikana.
Liian tiukaksi ei aikataulua kuitenkaan kannata säätää, muistuttaa Karhumaa.
”Siinä monesti polttaa itsensä loppuun. Ulkopuolisia kannattaa hyödyntää mahdollisimman paljon, vaikka tekisikin osan töistä itse.”
Pitkäranta on huomannut, että vaikka tilallisilla ei olisi minkäänlaista rakentamiskokemusta, oman navetan rakentaminen on paikka, jossa yksityiskohdista ollaan kiinnostuneita.
”Monelle se on suuri unelma. Navetta on tilakauppojen jälkeen isoin investointi. Siinä pannaan kaikki peliin, ja sieltä se tulevaisuuden motivaatio tulee.”
”Ulkopuolisia kannattaa hyödyntää mahdollisimman paljon, vaikka tekisikin osan töistä itse.” Miika Karhumaa
Sekä Karhumaa että Pitkäranta suosittelevat ennen käyttöönottoa tilallisille pientä hengähdystaukoa. Takana on kiireinen rakennuskesä ja käyttöönotosta alkaa kokonaan uusi arki sekä ihmisille että eläimille.
Käyttöönotossa tilalliset ja työntekijät koulutetaan rakennuksen ja laitteiden käyttöön. Sitä on Karhumaan mukaan tehty jo rakentamisen aikana.
”Monesti asiakkaat sisäistävät asiat paremmin, kun pääsee itse käyttöön kiinni.”
Tuotantoa lähdetään ajamaan ylös. Tähän vaiheeseen kuuluu paljon viilaamista. Ruokintaa, eläinliikennettä ja työtapoja haetaan kohdilleen. Varsinainen investointihanke on tässä kohtaa jo päättynyt, mutta navetan buustaaminen täyteen tehoonsa vaatii yleensä vuosia.