Kaksi kolmesta ostaisi hyvinvointimerkittyjä eläintuotteita, mutta vielä ei tiedetä, kuinka moni maksaisi niistä lisähintaa

Kaksi kolmesta kuluttajasta arvioi, että olisi valmis ostamaan hyvinvointimerkittyjä kotieläintuotteita, jos ne parantaisivat eläinten elämää. Siitä, kuinka moni vastaajista olisi valmis maksamaan niistä lisähintaa, ei vielä ole tuloksia.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Pellervon taloustutkimuksen yhteishankkeessa selvitetään, miten eläinten hyvinvointimerkintä voitaisiin Suomessa toteuttaa. Hanketta johtaa Luken tutkimusprofessori Jarkko Niemi.

Tähän mennessä hankkeessa on toteutettu muun muassa kysely, jossa selvitettiin 1 200 työikäisen kuluttajan näkemyksiä.

Heistä valtaosa koki mahdollisen hyvinvointimerkityn tuotteen ostamisen positiivisesti, kun taas 14 prosenttia koki merkinnän tarpeettomaksi.

Kaksi kolmasosaa uskoi merkinnällä varustetun tuotteen ostamisen parantavan eläinten hyvinvointia.

Hyvinvointimerkittyä tuotetta ei oltu valmiita hakemaan tavanomaista ruoan ostopaikkaa kauempaa.

Kyselyssä tiedusteltiin myös kuluttajien halukkuutta maksaa merkityistä tuotteista lisähintaa. Näitä tuloksia lasketaan vielä, Niemi kertoo.

Hänen mukaansa tietty ryhmä pitää eläinten hyvinvointia tärkeänä ja on valmis myös maksamaan siitä. Toisille asia ei ole tärkeä, ja osa asettuu näiden välille. Osuuksia tai mahdollisen lisähinnan suuruutta Niemi ei vielä kommentoi.

Hän toteaa, että hyvinvointimerkintä luonnollisesti aiheuttaa lisäkustannuksia ketjun kaikille osille.

"Kuluttaja voi kantaa vastuunsa siten, että on valmis maksamaan haluamistaan ominaisuuksista."

Vastaajilta kysyttiin, mikä olisi paras tapa lisäkustannusten korvaamiseen.

Toimivimpana pidettiin mallia, jossa merkin kriteerien mukaisesti tuotetulla tuotteella olisi kiinteä lisähinta – esimerkiksi maidolla vaikkapa kaksi senttiä litralta. Se tilitettäisiin suoraan tuottajille heidän saamansa tuottajahinnan lisäksi.

Kuluttajakyselyn perusteella 44 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että tuotantoeläinten hyvinvointi on kohentunut kymmenen viime vuoden aikana.

Syiksi kuluttajat arvioivat yleisen tietoisuuden ja vaatimustason kasvun sekä sen, että epäkohtiin on puututtu tarpeen tullen.

Toisaalta tilakoon kasvun katsottiin heikentäneen eläinten hyvinvointia. Esille nousivat myös tuottajien talouden ja jaksamisen heikentyminen.

Tuotantosuunnista broilerikasvatus nähdään negatiivisemmin kuin muu kotieläintuotanto, Niemi toteaa.

Positiivisimmin suhtaudutaan vapaaporsitustiloihin, laiduntaviin lammastiloihin, emolehmätiloihin ja ulkokanaloihin.

Kun kuluttajilta kysyttiin, mitkä asiat hyvinvointimerkkiin pitäisi liittää, esille nousi kolme pääteemaa, Niemi kertoo.

Eläimen terveys sekä myös ennaltaehkäisevä toiminta terveyden ylläpitämiseksi koetaan tärkeäksi.

Eläinten hyvää kohtelua ja käsittelyä arvostetaan.

Lisäksi korostetaan elintilaan ja liikkumiseen liittyviä asioita. Naudoille halutaan laidunnusmahdollisuus.