Jos maatilan kokoluokka tuplaantuu, tiedon ja osaamisen tason pitää nousta tuplasti aiempaan verrattuna, sanoo Osmo Autio. Kuva: Taina Renkola
Kautta maan tunnettu talousosaaja siirtää laskimen seuraajalleen: ”Olen nähnyt mitä tilamäärän puolittuminen käytännössä merkitsee”
Lapualainen Osmo Autio on kautta maan tunnettu talousosaaja. Vaiherikkaan työuran käänteissä on kirjan ainekset.TilaajalleLapua
Osmo Autio on nähnyt tuhansien tilojen investointisuunnitelmien ja talouslaskelmien kautta mitä maatalouden rakennemuutos käytännössä merkitsee. Kuva: Taina RenkolaEtelä-Pohjanmaalla Kortesjärvellä maitotilan poikana kasvanut Osmo Autio on tullut kautta maan tunnetuksi maatilatalouden asiantuntijana, joka osaa kääntää viljelijän sanat ja toiveet numeroiksi. Kokeneen talousosaajan näkemykselle on kysyntää.
”Jos ei 30 vuoden kokemus tuo osaamista, niin turha mies olisin”, hän tokaisee.
Innostus atk-ohjelmointiin heräsi 1970-luvulla ja vei miehen mennessään. Kiinnostus lukuja ja tietotekniikkaa kohtaan johti vuosikymmenien uraauurtavaan työhön maatilojen taloushallinto-ohjelmien kehittäjänä ja maatalousyrittäjien kouluttajana.
”Perustin yritykseni Autiomat oy:n vuonna 1990. Vuonna 1995 lopetin lypsykarjan pidon ja keskityin konsultointiin sekä ohjelmistoyritykseni kehittämiseen.”
Pitkä ura maatilojen taloushallinnon kehittäjänä huipentui kaksi vuotta sitten Aution sukulaistensa kanssa vuonna 2015 perustaman WikliSoft oy:n ja Envitecpolis oy:n fuusioon. Siirtymää seuraavaan elämänvaiheeseen, eläkkeelle, Autio on tehnyt askel kerrallaan.
”Yrityskaupan yhteydessä sovittiin, että jatkan työssä sen aikaa, minkä hiljaisen tiedon välittäminen eteenpäin vaatii. Hyvin on siinä asiassa edetty.”
Autio on elänyt maatalousyrittäjyyttä sen kaikissa muodoissa: kotitilalla tuottajana, meijerin työvuosina ostajana ja ohjelmistoyrityksensä kautta maatilatalouden asiantuntijana.
”Tuhansien tilojen investointisuunnitelmien ja talouslaskelmien kautta olen nähnyt mitä maatalouden rakennemuutos, tilamäärän puolittuminen ja yksikkökoon kasvu, käytännössä merkitsevät.”
”Minulta kysytään usein, mitkä ovat menestyvän maatalousyrityksen avaintekijät. Vieläkään en siihen pysty vastaamaan yksiselitteisesti, sillä asiaan vaikuttavat useat seikat. Hyvinkin erilaiset tilat voivat menestyä. Tärkeintä on kuitenkin talousosaaminen.”
Autio on nähnyt vuosikymmenien aikana niin lukuisia menestystarinoita kuin epäonnistumaan tuomittuja yrityksiäkin. Hän painottaa yhteistyökyvyn tärkeyttä.
”On tila sitten pariskunnan tai useamman henkilön omistuksessa, tilan kehittymisen edellytys on yhteistyökyky ja yhteinen näkemys tilan hoidosta. Samaan liittyy ymmärrys siitä, että itse ei voi kaikkea hallita. On osattava koota ympärilleen toimiva yhteistyöverkosto eri alojen osaajista. Menestyvän tilan on hallittava tuotanto ja talous. Harvassa ovat he, jotka itse osaavat molemmat.”
Yhtymää Autio kuvaa kärjistäen maailman vaarallisimmaksi paketiksi.
”Jos yksikin osakkaista on erimielinen, se halvaannuttaa toiminnan. Osakeyhtiömuoto on siksi parempi vaihtoehto. Toki nykylainsäädännöllä sen sukupolvenvaihdos puolestaan on pitkä ja haastava toimenpide.”
”Isoissa asioissa tuuri on osunut kohdalleni”, Osmo Autio sanoo. Kuva: Taina RenkolaLukuja pitää ymmärtää. Jos tilan kokoluokka tuplaantuu, tiedon ja osaamisen tason pitää nousta tuplasti aiempaan verrattuna, sanoo Autio.
”Myös laskijakaartissa on paljon ammattilaisia, jotka eivät todellisuudessa osaa lukujen tulkintaa tilakohtaisesti”, hän kritisoi.
Autio on seurannut hieman huolestuneena tilojen kääntymistä pakon sanelemana pankkien sijaan muiden rahoituskanavien puoleen.
”Näiden kanssa pitää olla todella tarkka, mihin nimensä pistää.”
Ruuantuotannon moninaisuuden ymmärrykseen Autiota koulasivat etenkin seitsemän Atrian vuotta.
”Tein Atrian tuotantotiloille sadoittain talouslaskelmia ja niiden kautta satoja tuotantoinvestointeja ympäri Suomen.”
2010-luvulla tehtiin paljon investointeja osittain väärin perustein, sanoo Autio. Vuosikymmenen lopussa vaikeuksissa olevia tiloja tuli syliin yhä enemmän.
”Nautapuolella kasvubuumissa iski vauhtisokeus. Tarves teki kauppaa ja isäntä katsoi vierestä”, hän muotoilee.
Seuraavalla vuosikymmenellä korkotason nousu tasoitti buumia.
Intohimoisesti työhönsä suhtautuvan Aution on välillä ollut pakko lyödä jarrua täydestä vauhdista. Ensimmäisen kerran omien voimavarojen rajallisuus piti hyväksyä 1975, kun arki Helsingissä oli viedä terveyden. Lääkäri antoi nuorelle miehelle vaihtoehdoiksi rauhallisemman työtahdin tai vahvan verenpainelääkityksen aloittamisen.
”Tein päivät atk-firmassa töitä ja vapaa-ajan, iltoja myöten, käytin opiskeluun. Ratkaisu oli lähteä pois, takaisin kotiseudulle. Helsinkiläistä minusta ei saa millään, se on nähty.”
Maatila töineen tarjosi otollisen ympäristön toipumiselle, mikä otti lopulta viisi vuotta. Sen aikana Autiossa syttyi kipinä juoksuharrastukseen.
”Juoksin keskipitkiä matkoja aktiivisesti. Maratonkin tuli juostua. Päätin kokeilla sitä Espanjan lämmössä, riittävän kaukana kotoa. Maaliin pääsin, vaikka polvi lähti puolivälissä alta.”
Liikunta on mieluisa harrastus Osmo Autiolle. Lähimetsän pururataa hän kulkee säännöllisesti. Kuva: Taina RenkolaKevyesti Autio ei ottanut tilanpitovuosiensakaan aikana. Lyhyt opettajansijaisuus venähti yli kahden vuoden pituiseksi jaksoksi, jolloin hän kulki lypsyjen välissä opettamassa matemaattisia aineita koulussa.
”Sujuihan se lehmien pito niin kauan, kun eläimet pysyivät terveinä ja koneet pelasivat. Huonojen päivien koittaessa homma tuntui pakolta. Ei minusta ollut maidontuottajaksi, intoni kohdistui viljelyn sijasta it-puolelle.”
Autiomat oy:n ensimmäinen maatilojen kirjanpito-ohjelma tuli markkinoille 90-luvun alussa. Kysyntä kiihtyi vuosikymmenen aikana.
”Yhteistyössä Suonentieto oy:n kanssa koulutin yli 6 000 viljelijää taloushallinto-ohjelmistojen käyttöön. Kiivaimmillaan ohjelmistopäivityksiä tuli muutaman päivän välein. Opettelin yön aikana päivitysten uutuudet ja seuraavana päivänä opetin niitä. Unet jäivät noina vuosina vähiin.”
Toisen kerran oli pysähdyttävä vuonna 2007, kun uupumus vei voimat. Kolmannen kerran hän veti itsensä äärirajoille 2020-luvun alussa.
”Olen painanut 7 vuotta ilman kesälomia, 16 tunnin työpäiviä. Tiesin, että pitää hellittää. Mutta kenelle sanon ei, kun kaikki luottavat minuun? Onneksi puolisoni Marjatta näki tilanteen ja pelasti minut.”
Pari vuotta aiemmin juhannusaattona Autio putosi kotitalon kattoa maalatessaan tikkailta. Kaksi selkänikamaa murtui ja miehen oli opeteltava kävely uudestaan.
Elämässä on pitänyt ottaa riskejä ja laittaa paljon peliin.
”Isoissa asioissa tuuri on osunut kohdalleni”, hän sanoo.
Autio on ilmoittautunut nykyisen kotikaupunkinsa Lapuan kansalaisopiston luovan kirjoittamisen kurssille. Nuorena miehenä Vaasassa merkonomiopinnot aloittaessaan hänen haaveissaan siinsi toimittajan ura. Elämäkertaprojektissa kirjoittamiseen saa vihdoin syventyä perusteellisesti.
”Kerrottavaa on vuosikymmeniltä kertynyt niin paljon, että sen jäsentelemiseen tarvitaan kirjoittamisen ammattilaisen neuvoja.”
Trillerimäisiä lukuja kirjaansa Autio saa kertomansa perusteella etenkin hirsitaloyritys Maanhonka oy:n toimitusjohtajuusvuosina 2000-luvun puolivälissä tekemiltään myyntireissuilta Euroopan laitamaille.
Osmo Autio
Syntyjään Kortesjärveltä, asuu Lapualla puolisonsa Marjatan kanssa. Lapset aikuisia, omia lastenlapsia kaksi ja puolison kautta neljä lisää.
Pitkä ura maatilojen taloushallinto-ohjelmien kehittäjänä ja kouluttajana yrityksissään Autiomat oy ja WikliSoft oy.
Viljeli kotitilaansa sen kuudentena isäntä vuodesta 1978.
Siirtyy eläkkeelle tämän vuoden aikana. Jatkaa työtä tilojen kirjanpidon parissa. Kuntoilee aktiivisesti ja aloittaa muistelmiensa kirjoittamisen.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
