Miksi kaupalle sallitaan se, mikä viljelijöiltä kielletään? Tuottajajärjestöjen kantelu on myös kuluttajan asialla

Tuottajajärjestöt MTK:n ja SLC jättivät torstaina Kilpailu- ja kuluttajavirastolle KKV:lle tutkintapyynnön S-ryhmän toiminnasta. Ne epäilevät kaupparyhmää kilpailulain vastaisesta toiminnasta. Järjestöjen mukaan lainvastaista on esimerkiksi se, että itsenäisten alueosuuskauppojen välinen kilpailu on poistettu. Se on vahvistanut S-ryhmän ostajavoimaa päivittäistavaroiden hankintamarkkinoilla kilpailulle haitallisella tavalla.

S-ryhmässä yllätyttiin tutkintapyynnöstä. SOK:n kenttäjohtaja Arttu Laineen mukaan päivittäistavarakaupan rakennetta, kilpailua ja kauppatapoja on selvitetty monesti, eikä toiminnassa ole todettu kilpailulain vastaisuutta. Ryhmä lähtee siitä, että osuuskauppojen hankintayhteistyö tuo volyymietuja ja tehokkuutta, mikä mahdollistaa edulliset kuluttajahinnat (MT 25.9.).

KKV:n johtajan Juuli Bromsin mukaan toimenpidepyynnöstä tehdään ensin esiselvitys. Sen perusteella päätetään, aloitetaanko asiassa tutkinta. Jos sellaiseen päädytään, on kyse pitkästä prosessista. Mahdollisine oikeudenkäynteineen kyse olisi joka tapauksessa vuosia kestävä hanke.

S-ryhmän asemaa ja sen sisäistä yhteistoimintaa on arvioitu edellisen kerran 2000-luvun alussa. Silloin KKV antoi S-ryhmälle poikkeusluvan, jonka nojalla osuuskaupat saivat tehdä kilpailijoiden välistä yhteistyötä päivittäistavaroiden hankinnassa, hinnoittelussa ja markkinoinnissa. Viimeisen kerran poikkeuslupaan annettiin vuoden jatko vuonna 2004. Sen jälkeen S-ryhmän markkinaosuus on kasvanut hurjasti. Myös lainsäädäntöä on muutettu.

S-ryhmän muodostavat alueosuuskaupat ovat periaatteessa itsenäisiä yrityksiä. Vahvan ketjuohjauksen ja hankintayhteistyön myötä ne kuitenkin muodostavat kuluttajan ja tavarantoimittajan näkökulmasta yhden toimijan, jonka asema markkinoilla on poikkeuksellisen vahva. On selvää, että sillä on vaikutuksia kilpailuun ruokamarkkinoilla. Kauppa on Suomessa ollut eri selvitysten mukaan hyvin kannattavaa. Siitä huolimatta uusien toimijoiden on ollut vaikeaa kasvattaa asemaansa Suomessa.

Käytännössä Suomen päivittäistavarakauppaa hallitsevat S- ja K-ryhmät, sekä pienemmällä osuudella saksalainen Lidl. Markkinaosuuttaan on viime vuosina lisännyt nimenomaan S-ryhmä. Tilannetta voi verrata vaikka Viroon, jossa toimii kahdeksan päivittäistavarakaupan ketjua. Sieltä S-ryhmä hiljattain vetäytyi. Suomalaisen ruokakaupan keskittyminen on tapahtunut viranomaisten vähintään hiljaisella hyväksynnällä. Vaikka volyymit tuovat tehokkuutta, voi perustellusti kyseenalaistaa, onko KKV ollut sen enempää kilpailun kuin kuluttajankaan asialla.

Maataloustuottajat ovat ruokaketjun heikoin osapuoli. Kymmenien tuhansien tuottajien odotetaan kilpailevan toisiaan vastaan. EU:n säädökset mahdollistavat yhteistyön tuottajaorganisaatioiden kautta, mutta niiden välinen yhteistyö on kansallisesti kielletty (MT 18.9.). Samaan aikaan ruokamarkkinaa suvereenisti hallitsevat kaupan yritykset saavat tehdä tiivistä ketju- ja hankintayhteistyötä. Näin toimitaan Suomessa, vaikka EU:n perussopimuksessa nimenomaan maataloustuottajat asetetaan erityisasemaan suhteessa kilpailusääntöihin.

Tuottajajärjestöjen tavoitteena on reilumpi ruokamarkkina, jossa tuottaja saisi kohtuullisen korvauksen työlleen. Samalla ne ovat myös kuluttajan ja koko suomalaisen yhteiskunnan asialla. Päivittäistavarakaupan keskittyminen ja kilpailun puute voi nostaa hintoja, vähentää valinnanvaraa ja hidastaa alan innovaatioita. KKV:n tehtävä on valvoa, että kilpailulakia noudatetaan. Poliitikkojen tehtävä on muuttaa lakeja niin, että ne vastaavat EU:n perussopimuksen tarkoitusta. Vaikka tutkintapyynnön jättäminen voi kuulostaa toimenpiteenä rajulta, on hyvä että kaupan keskittyminen käydään perusteellisesti läpi juridisesta näkökulmasta.