Nämä lainsäädännön haasteet ovat todellisia, ärsyttäviä ja hidastavia tekijöitä, mutta eivät pääasiallisia esteitä kasvulle, toteaa Vikke Schildt MTK:sta. Kuva: Jaana Kankaanpää
Suomalaiset viljanviljelijät altavastaajina EU:n markkinoilla – syy on yksin Suomen, MTK varoittaa
Lakiin tarvitaan pikainen korjaus, jotta yhteismarkkinan henki toteutuu myös Suomen osalta.TilaajalleIlmajoki
Pohjanmaalla tuottajaorganisaatiota valmistelevat Roope Kurki, Ville Lammi, Sami Yli-Rahnasto ja Timo Kankaanpää ovat harmissaan lainsäädännössä olevan puutteen aiheuttamasta harmista tuottajaorganisaatioiden yhteistyölle. Kuva: Taina RenkolaMarkkinaedunvalvontaa MTK:ssa tekevä Vikke Schildt vahvistaa, että suomalaiset tuottajaorganisaatiot eivät ole yhdenvertaisessa asemassa EU:n muiden jäsenmaiden vastaavien toimijoiden kanssa Suomen omasta lainsäädännöstä johtuen.
”Kansallinen lakitekstimme ei sisällä tai mahdollista tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymiä. Lakia säädettäessä ei olla oltu kaukaa viisaita.”
”Kyseessä on vain pieni, mutta merkittävä puute.”
Muissa jäsenmaissa tuottajaorganisaatiot ovat tehneet yhteistyötä jo pitkään, kun taas laki maataloustuotteiden markkinajärjestelystä estää suomalaisten tuottajaorganisaatioiden yhteistyön esimerkiksi kattojärjestön muodossa.
”Meillä on työkalu, joka pitäisi olla käytössä, kuten kaikissa muissakin jäsenmaissa. Tämä ei ole yhteismarkkinan hengen mukaista. Ero näkyy ilman muuta kannattavuudessa ja markkinatasapainossa. Suomen pitää päästä samalle viivalle muiden kanssa.”
Schildt jatkaa, että lakimuutokselle on selkeä ja akuutti tarve, jonka tekeminen on nostettava prioriteetiksi hallinnossa.
”Kyseessä on vain pieni, mutta merkittävä puute. Lakiin pitäisi kirjata, että Ruokavirasto vastaa tuottajaorganisaation ja toimialaorganisaation lisäksi myös tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymistä ja näiden hyväksymisestä.”
Schildt muistuttaa, että markkinajärjestelylaki on avattava cap:n vuoksi viimeistään ensi vuonna.
”Tuolloin tämä muutos olisi viimeistään ajettava sisään.”
Suomessa toimii useita maatalousalan tuottajaorganisaatioita. Miksi puute huomattiin vasta nyt?
”Tarve tuottajaorganisaatioiden väliselle yhteistyölle on tunnistettu alusta asti, mutta lainsäädännön puutteet tulivat ilmi vasta nyt, kun yhteistyötä oltaisiin lähdössä harjoittamaan toden teolla.”
Schildt korostaa yhteistyön tärkeyttä juuri viljasektorilla.
”Vilja on kansainvälisillä markkinoilla pitkälti standardihyödyke, kun laatuvaatimukset täyttyvät, eri toimijoiden eriä voidaan yhdistää ja hyvän säilyvyyden vuoksi globaalia kauppaa käydään hyvin suurina erinä.”
Siksi vientimarkkinoille pääsy edellyttää suomalaisilta tuottajaorganisaatioilta alkuvaiheessa käytännössä yhteistyötä.
Hän muistuttaa, että tälläkään hetkellä tuottajaorganisaatioiden perustamiselle ei ole estettä, ei myöskään tavanomaiselle taloudelliselle yhteistyölle tai liiketoiminnalle. Viljan ostaminen ja myyminen kaupallisten toimijoiden välillä on tavallista liiketoimintaa.
”Esimerkiksi, jos vientiin etsitään suurta myyntierää, voi tuottajaorganisaatio ostaa muilta kuin omilta jäseniltään 49 prosenttia tuotteista. Eli myyntierä on mahdollista lähes kaksinkertaistaa tarvittaessa.”
Suurin hidastava tekijä markkinayhteistyölle eli käytännössä tuottajaorganisaatioille on Schildtin mukaan kuitenkin maatalousyrittäjien haluttomuudessa panostaa omaan myyntiinsä ja markkinointiinsa.
”Markkinoilta tulee keskimäärin noin 75 prosenttia tuloista, tuista 25 prosenttia. Nämä lainsäädännön haasteet ovat todellisia, ärsyttäviä ja hidastavia tekijöitä, mutta eivät pääasiallisia esteitä kasvulle.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
