”Jotakin positiivistakin markkinatilanteessa kuitenkin on, sillä keskimäärin viime vuosi oli maitosektorilla ihan hyvä”, sanoi Marjukka Mattio. Kuva: Jarno Mela
Maitovaltuuskunta puoltaa tilojen oikeutta lääkitä poikimahalvausta itse
Taloustilanne on monilla tiloilla nyt haastava, mutta alalla on myös mahdollisuus menestyä, muistutettiin kokouksessa.Tilaajalle
Puheenjohtaja Tiina Linnainmaan mukaan maitostrategia on saanut hyvän vastaanoton. Kuva: Jarno MelaMaitovaltuuskunta kokoontui Vantaalla torstaina. Edustettuna oli 12 osuuskuntaa.
Avauspuheenvuorossaan puheenjohtaja Tiina Linnainmaa nosti esille marraskuussa hyväksytyn maitostrategian.
”Strategia on saanut hyvän vastaanoton yhteistyötahoilta. Strategiaan on selkeästi kirjattu päämäärät 5, 10 ja 20 vuoden päähän. Se tukee maitovaltuuskunnan ja maitovaliokunnan vaikuttamistyötä.”
Linnanmaa totesi, että strategian osalta suurin työ on nyt edessä, kun siihen kirjatut asiat on saatava toteutukseen.
Maidontuotannon haasteita ovat muun muassa uusia yrittäjien saaminen alalle ja pankkien innottomuus rahoittaa uusia navettahakkeita. Monikanavainen rahoitus nousi keskusteluissa esille useassa puheenvuorossa.
”Olisiko osuuskunnilla mahdollisuus tukea tuottajia enemmän? Ei navettainvestointien lainoitusta vaan esimerkiksi suunnitteluapua tai lyhytaikaista rahoitusta osuuspääomaa ja maitotiliä vastaan”, Linnanmaa esitti.
Maitoasiamies Marjukka Mattio loi katsauksen EU-maitomarkkinaan.
”Komission tilastojen mukaan EU:ssa tuottajahinnat ovat laskeneet ja tuotantopanosten hinnat nousseet, haastava tilanne on käsillä. Raakaöljyn hinta on heilahdellut rajusti ja korot kääntyivät nousuun. Jotakin positiivistakin markkinatilanteessa kuitenkin on, sillä keskimäärin viime vuosi oli maitosektorilla ihan hyvä.”
Mattio totesi, että osalla tiloista on nyt isoja haasteita, mutta osalla menee hyvin.
”Jatkajia kun miettii, on myös tiloja, joilla mene hyvin. Se on tärkeä viesti, että alalla on mahdollisuus menestyä.”
Kokouksessa keskusteltiin myös hätäteurastuksen rajoituksista ja todettiin tarve tiukan tulkinnan muuttamiselle ja vanhan järjestelmän palauttamiselle.
Kokous kirjasi myös, että maitovaltuuskunta puoltaa tilojen oikeutta lääkitä poikimahalvausta itse pistämällä kalkkia eläimen suoneen.
Poikimahalvauksen hoito on ollut usein esillä valtuuskunnassa ja puhuttaa kentällä, totesi Linnanmaa.
”Maitovaltuuskunnan selkeä puoltava kanta on vahva selkänoja asiassa vaikuttamisessa.”
Kansanedustaja Ritva Elomaan (ps.) mukaan ruoantuotannossa tehtävät ilmastotoimet eivät tule riittävästi esille julkisessa keskustelussa. Kuva: Jarno MelaTilaisuuden puhujaksi kutsuttu kansanedustaja, maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Ritva Elomaa (ps.) muistutti maatalouden ja erityisesti maidontuotannon merkityksestä huoltovarmuudelle.
”Maitotuotanto on maatalouden selkäranka monella tavalla. Se työllistää suoraan ja välillisesti kymmeniä tuhansia, maaseudulla erityisesti. Rakennemuutos ei ole pelkästään taloudellinen ilmiö, se on myös sosiaalinen ja alueellinen kysymys”, Elomaa sanoi.
”Huoltovarmuuden kannalta maidontuotannon säilyminen on strateginen kysymys Suomessa. Maatalouden nykyinen kehitys ei voi jatkua, tarvitaan poliittista tukea ja pitkäjänteistä politiikkaa, sekä kuluttajien tukea kotimaiselle tuotannolle.”
Elomaa korosti, että ilmastokeskustelussa jätetään huomiotta tuotannossa jo tehdyt toimet.
”Maitoala on esillä ilmastokeskustelussa metaanipäästöjen ja maankäytön osalta. Kuitenkin nurmiviljely sitoo hiiltä ja tuotanto on Suomessa kestävää. Sitä kehitetään vähentämällä päästöjä, lisäämällä hiilensidontaa ja kierrättämällä ravinteita. Tilat tekevät jo kaikkea tätä, mutta se ei näy riittävästi julkisessa keskustelussa.”
Elintarvikemarkkinalaki on Elomaan mukaan etenemässä hyvää vauhtia suuremmitta muutoksitta.
”Laki ei yksin paranna maatalouden tilannetta mutta on yksi askel oikeaan suuntaan. Ruokaketjun sopimuksiin on jotenkin päästävä käsiksi.”
Elomaa lupasi viedä tuottajien viestit valiokuntaan.
”Valkoposkihanhitilanteeseen ollaan saamassa parannus. Viljanviljelijät ovat pyytäneet, että tuet maksettaisiin aikaisemmin. Katsotaan vielä, olisiko asialle jotakin tehtävissä. Myös jakeluvelvoitteen osalta pohditaan ratkaisuja. Tukipolitiikassa hallitus pyrkii saamaan cap-rakenteen sellaiseksi, että maataloutta pystytään harjoittamaan koko Suomessa.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
