Seppo Syrjälä ja Jonna Haapamäki-Syrjälä ovat viljelleet Haapamäentalon marjatilaa vuodesta 2003. Kuva: Rami MarjamäkiKeuruuVideo herukkapellolta: Puinti on vuoden kohokohta Syrjälän perheen marjatilalla Keuruulla
Keuruulaisella marjatilalla eletään vuoden kiireisintä aikaa. Herukkapellolla puimuri ja talkooväki työskentelevät sateita vastaan.TilaajalleJoonas-niminen herukkapuimuri ajaa herukkapellosta punaisen riihen kulmalle parkkeeratun traktori-lavetti-yhdistelmän viereen.
Lavetilla tilan isäntä Seppo Syrjälä ja talkooväki muodostavat ripeästi ketjun, jossa täydet mustaherukkalaatikot kasautuvat puimurin kyydistä tehokkaasti lavetille pinoihin. Samalla rivakkuudella siirtyvät tyhjät laatikot takaisin puimurin päälle.
Jari Mäkinen kääntää puimurin keulan kohti uutta herukkapensasriviä, ja traktorin puikoissa häärivä Ilpo Mannisenmäki peruuttaa lavetin tottuneesti jälleen puimurin viereen. Sama laatikoidenvaihto-operaatio suoritetaan toisella puolen puimuria.
Herukkapuimuri kerää mustaherukkaa lehdet pöllyten. Kuva: Rami MarjamäkiKeuruun Haapamäellä Haapamäentalon marjatilalla jylhät maisemat ovat kuin keskieurooppalaisella viinitilalla konsanaan. Mäen päällä sijaitsevaa tilakeskusta ympäröivät rinnepellot, joilla kasvaa kauniissa riveissä viiniköynnösten sijaan kuitenkin pääasiassa mustaa, punaista ja valkoista herukkaa. Herukkaa viljellään yhteensä 12,5 hehtaarilla. Tila viljelee lisäksi vähän vadelmaa.
Eletään marjatilan vuoden kohokohtaa, sillä marjakausi alkaa herukanpuintien myötä olla loppusuoralla.
Puintikausi on Syrjälän mukaan pari viikkoa normaalia varhaisempi.
Herukanpuinti paketoi marjatilan kasvukauden. Kuva: Rami MarjamäkiKasvukausi on herukkatilalla ollut haastava, ja mustaherukan sato jäänee heikoksi.
”Keväällä vähät lumet sulivat hyvissä ajoin ja maa pysyi jäässä. Kun tuli kauniita aurinkoisia kelejä, kevätahava kuritti mustaherukkaa”, Syrjälä kertoo.
Kuivia versoja jouduttiin leikkaamaan. Myöhemmin kesällä mustaherukan kukinta oli heikkoa.
”Marjamäärä per terttu on normaalia pienempi. Toki se tarkoittaa, että olemassa olevat marjat kasvavat isommiksi.”
Syrjälä ei osaa sanoa, miksi kukinta jäi vaatimattomaksi.
”Muutenkin on ollut todella kuivaa. Kun vettä sitten tuli, sitä saatiin 200 millimetriä viikossa.”
Mustaherukan sato jää tavanomaista pienemmäksi. Kuva: Rami MarjamäkiSyrjälä kertoo jutelleensa muiden herukkatilallisten kanssa, ja mustaherukan sato näyttää jäävän vaatimattomaksi muillakin.
Kuluttajien kukkarossa se tuskin näkyy heti, mutta tilanne voi muuttua, kun ostajien varastot hupenevat, Syrjälä sanoo.
”Herukalla on kovasti kysyntää. Mekään emme ole pystyneet vastaamaan läheskään kaikkeen kysyntään.”
Tilallisten poika Ville Syrjälä siirtää laatikoita trukilla. Kuva: Rami MarjamäkiTilan herukat päätyvät pääasiassa teollisuuden käyttöön pakaste- ja sekamarjapusseihin. Osa menee mehumarjaksi ja osa viinintekijöille.
”Omalta tilalta myymme rasiamarjaa ja mehumarjaa pakkasesta. Lisäksi paikalliseen hotelliin menee aamupalalle marjaa.”
Vadelma jää lähialueen käyttöön tuoreena ja pakasteena, Syrjälä sanoo.
Marjat markkinoidaan pääasiassa Peltomarjat-osuuskunnan kautta, johon kuuluu parhaillaan kymmenen tilaa.
”Ennen rinnepelloilla oli hyvä viljellä mansikkaa. Nyt melkein joka kesä jossain vaiheessa on kuivuutta.”
Tilalla viljeltiin tänä kesänä mansikkaa viimeistä vuotta. Mansikan viljelyn lopettaminen liittyy kuivuuteen.
”Ennen rinnepelloilla oli hyvä viljellä mansikkaa. Nyt melkein joka kesä jossain vaiheessa on kuivuutta”, Syrjälä sanoo.
Kastelusysteemiin ei haluttu lähteä investoimaan, sillä se olisi ollut hankala järjestää.
Tilalla viljellään herukkaa 12,5 hehtaarilla. Kuva: Rami MarjamäkiIsompi haaste liittyy kuitenkin kasvinsuojeluaineiden valikoimaan.
”Valikoima alkaa olemaan täysi nolla.”
Tuholaisaineita ei Syrjälän mukaan ole herukalle tällä hetkellä yhtään. Kuluneelle kasvukaudelle saatiin poikkeusluvalla käyttöön yksi aine.
”Pelkona on, että sekin tulee jäämään kokonaan pois. Näen sen suureksi uhaksi herukanviljelylle Suomessa.”
Täydet laatikot lavetille ja tyhjät puimurin kyytiin. Kuvassa vasemmalta Taavi Mäkelä, Ville Syrjälä, Seppo Syrjälä sekä Aaro Hyödynmaa. Kuva: Rami MarjamäkiKasvukauteen ja tulevaisuuteen mahtuu huolia, mutta niitä ei juuri jäädä pellolla murehtimaan.
Tilan toinen yrittäjä Jonna Haapamäki-Syrjälä ehtii iloisesti hymyillen käydä herukkapellon laidalla pyörähtämässä kuvattavana. Hänet pitää kiireisenä tilan asiakaspalvelu sekä talkooväen muonitus.
Satoa korjataan povatun ukkosrintaman alta pois ja lavetilla laatikot vaihtuvat tiuhaan. Silti ehditään pysähtyä jutulle ja heittää vitsiä sekä esitellä puhelimesta kuvia mäyräkoirasta.
Haapamäentalolla tekemisessä on levollinen ja hyväntuulinen rytmi.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
