Nojosniemen luomutilan isäntä Olli Häkkinen uskoo, että luomuviljelyn merkitys korostuu sään ääriolosuhteiden yleistyessä. Kuva: Linda VirkamäkiLaukaa”Ei tämä voi olla edes totta” – poikkeuskevät koetteli Nojosniemen luomutilaa
Viime vuoden syksyn maanmuokkaus siirtyi maan liian kosteuden vuoksi keväälle. Kun kyntämisen aika keväällä koitti, Olli Häkkinen ei ollut uskoa tilannetta.TilaajalleNojosniemen luomutilalla Keski-Suomen Laukaassa odotetaan kasvukaudesta kohtalaista alkukevään ongelmista huolimatta. Tilalla viljellään tänä vuonna kauraa ja hernettä. Tuleva sato lähtee siemeneksi paikalliselle siemenpakkaamolle.
Meneillään oleva kasvukausi alkoi Nojosniemen tilalla haastavasti ja kärsivällisyyttä on kysytty.
”Alkukevät oli meillä erittäin viileä ja kuiva. Pellot oli tarkoitus kyntää jo syksyllä, mutta maa osoittautui tuolloin liian märäksi. Kun kevään tultua aloitin yhden lohkon kyntämisen, mietin ettei tämä voi olla edes totta”, tilan isäntä Olli Häkkinen kertoo.
”Sekä kauran että herneen kasvustot näyttävät silmämääräisen arvion perusteella voivan hyvin, joten kyllä näistä vielä kelpo sato saadaan.”
Maa oli niin kuivaa, ettei nelisiipisen kääntöauran terät olleet upota maahan ollenkaan, vaikka auran terät oli juuri vaihdettu. Tällaista tilannetta Häkkinen ei ollut aiemmin kokenut.
”Oli aika uskomaton fiilis, kun aura ei yksinkertaisesti kuivuudesta johtuen purrut maahan kunnolla, vaan se nousi kerta toisensa jälkeen ylös. Tuota kyseistä lohkoa saikin sitten jyystää äkeellä ihan huolella ja siitä huolimatta jälki oli aaltoilevan epätasainen”, Häkkinen toteaa.
Häkkinen kertoo, että tilanne ei onneksi ollut kaikilla peltolohkoilla yhtä paha.
Olli Häkkinen kertoo, että silmämääräisen arvion mukaan kaurasta saadaan tänä vuonna kohtalaisen hyvä sato. Kuva: Linda VirkamäkiKylvöjen jälkeen tilalla saatiin muutamia pieniä sadekuuroja, joiden avulla kasvu saatiin käyntiin.
”Tällä alueella sateet ovat olleet niin paikallisia, että kilometrin päässä sijaitsevilla peltolohkoilla voi olla täysin eri tilanne kuin tilakeskuksen läheisyydessä olevilla”, kertoo Häkkinen.
Kevään viileys ja vähäiset sateet saivat aikaan kasvustolle hitaan lähdön. Häkkisen silmään kasvusto näyttää edelleen sekä herneen että kauran osalta matalammalta kuin viime vuonna.
”Voi toki olla, että kuvittelen, mutta kyllä kasvustot omiin silmiin näyttävät lyhyemmiltä.”
Kauraa puidaan Nojosniemen tilalla elokuun kolmannen viikon lopulla. Hernettä korjataan todennäköisesti kauranpuinnin välissä heti, kun se on mahdollista. Kuva: Linda VirkamäkiKeski-Suomeakin reilu viikko sitten kurittaneet rankkasateet eivät tehneet Nojosniemen tilalla pahemmin tuhoja.
”Herneet hieman sotkeentuivat toisiinsa ja ehkä joltain osin kasvusto hieman painui alas. Tämä ei kuitenkaan puintia haittaa. Kaura selvisi loistavasti.”
Häkkisen kokemuksen mukaan, sään ääri-ilmiöiden lisääntyessä luomukaura on vahvoilla.
”Luomukaura on tavanomaista kauraa hieman lyhyempi, sekä kasvusto on luomussa harvempaa. Siten se ei painu niin helpolla lakoon rankkasateen sattuessa”, toteaa Häkkinen.
Alkukevään hitaasta kasvuun lähdöstä huolimatta herneiden tilanne näyttää tällä hetkellä hyvältä. Kuva: Linda VirkamäkiVastoinkäymisistä huolimatta tilalla odotetaan kauran ja herneen sadoista kohtuullisia. Kasvustoissa on näkyvissä harvempia kohtia, mutta nämä eivät ole merkittävän isoja.
”Herneessä lopullinen tilanne selviää vasta puinnin aikana, mutta kyllä ihan optimistinen olo on. Molempien sekä kauran että herneen kasvustot näyttävät silmämääräisen arvion perusteella voivan hyvin, joten kyllä näistä vielä kelpo sato saadaan”, Häkkinen toteaa.
Häkkinen arvioi, että kauraa heillä päästään puimaan elokuun kolmannen viikon lopulla ja hernettä puidaan todennäköisesti kauranpuinnin välissä heti, kun se vain on mahdollista.
Viljelyn lisäksi Nojosniemen tila on erikoistunut gluteenittomien luomuelintarvikkeiden tuotantoon. Näitä tuotteita pystyy ostamaan muun muassa tilan verkkokaupasta.
”Näyttäisi siltä, että pölytys ei tänä keväänä ole tapahtunut kovinkaan tehokkaasti.”
Nojosniemen tila kasvattaa myös luomupäärynöitä. Kevään olosuhteet ovat näkyneet myös päärynän kukinnassa.
”Näyttäisi siltä, että pölytys ei tänä keväänä ole tapahtunut kovinkaan tehokkaasti. Liekö syynä kylmä kevät, minkä johdosta pölyttäjähyönteiset eivät olleet aktiivisia päärynöille oikeaan aikaan?”, kertoo Häkkisen puoliso Mari Nikonen.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
