Suomen mansikkasato jää tänä vuonna hieman tavanomaista pienemmäksi, mutta marjapulaa ei ole näköpiirissä. Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liiton toiminnanjohtaja Heidi Wirtasen mukaan mansikkaa kypsyy poikkeuksellisen tasaisesti eri puolilla maata, mikä on helpottanut viljelijöiden kautta.
”Odotamme mansikasta ehkä hieman pienempää satoa kuin normaalisti. Sellainen 12,5–13 miljoonaa kiloa, kun laskennallinen normaali on noin 14 miljoonaa kiloa”, Wirtanen avaa satonäkymiä.
Talvi verotti mansikkakasvustoja etenkin Pohjanmaalla ja etelärannikolla. Alkuvuodesta tilanne näytti vielä kohtuulliselta, mutta myöhemmin näkyi, että kasvustot olivat jääneet pieniksi.
”Kasvustot olivat pieniä, mikä teki marjastakin pientä. Ne eivät oikein jaksaneet”, Wirtanen kertoo.
”Tänä vuonna ei ole tullut sellaista isoa satopiikkiä missään vaiheessa. Se on viljelijän kannalta kauhean optimaalista.”
Kesän sää on vaikuttanut siihen, että mansikkaa on tullut markkinoille tasaisesti koko kauden ajan. Pitkiä hellejaksoja ei ole nähty, eikä sato ole kypsynyt yhtä aikaa koko maassa.
”Tänä vuonna ei ole tullut sellaista isoa satopiikkiä missään vaiheessa. Se on viljelijän kannalta kauhean optimaalista, kun työvoima ja poiminta pystytään suunnittelemaan tasaisesti,” hän sanoo.
Tasainen kypsyminen näkyy myös toreilla. Osa torikauppiaista on odottanut suuria marjamääriä samaan aikaan, mutta tänä kesänä tarjonta on jakautunut pidemmälle ajalle.
”Torikauppiaiden näkökulmasta voi näyttää siltä, että nyt on vähän pula. Mutta eihän tässä maassa ole marjoista pulaa. Toisilla tiloilla avomaan sato on jo poimittu, mutta Suomessa marjaa riittää edelleen hyvin.”
Rankkasateet ovat aiheuttaneet paikoin ongelmia myös marjatiloilla, mutta vahinkojen määrä riippuu paljon sateiden ajoituksesta.
Jos rankkasade osuu siihen vaiheeseen, kun marja on kypsää tai melkein kypsää, silloin sen vaikutukset voivat olla tuhoisat. Raakilevaiheessa marja kestää paremmin.
”Herukat saivat vähän siipeensä talvesta.”
Muiden puutarhamarjojen näkymät ovat vaihtelevia. Avomaan vadelmasadosta odotetaan hyvää, sillä kasvustot selvisivät talvesta hyvin ja vettä on ollut riittävästi. Herukoissa tilanne on heikompi.
”Herukat saivat vähän siipeensä talvesta. Tertut jäivät lyhyiksi, mutta hyvä vesitilanne voi vielä kompensoida sitä, että marjoja on tertuissa vähemmän”, Wirtanen arvioi.
Myös omenasadosta odotetaan normaalia, vaikka parin vuoden takaiseen huippusatoon ei päästä. Pensasmustikoiden satonäkymät ovat hyvät, mutta niiden kypsyminen on vielä hieman kesken.