EU:n yhteinen maatalouspolitiikka jätti ympäristö- ja ilmastoasiat lapsenkenkiin, sanoo vihreiden Jenni Pitko
Myös eläinten hyvinvointilakiin jäi asioita, jotka eivät vihreitä tyydytä.Tilaajalle
VIhreät toivovat, että eläinten hyvinvointi olisi kaikissa EU-maissa samalla hyvällä tasolla, kertoo kansanedustaja Jenni Pitko. Kuva: Kari SalonenEU:n maatalouspolitiikan nykyistä ohjelmakautta on eletty vasta muutama viikko, mutta seuraava ohjelmakausi odottaa kulman takana. Sitä aletaan valmistella seuraavan hallituksen aikana.
Mitä vihreät painottavat seuraavalla ohjelmakaudella?
Kauden tavoitteista ja sisällöstä pitää alkajaisiksi käydä laaja yhteiskunnallinen keskustelu, sanoo vihreiden kansanedustaja ja eduskuntaryhmänsä toinen varapuheenjohtaja Jenni Pitko. Hän on myös eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsen.
Euroopan merkitys globaalin ruokahuollon turvaajana korostuu koko ajan. Omavaraisuus ja huoltovarmuus onkin otettava entistä paremmin huomioon sekä Suomea että myös koko EU:ta ajatellen, Pitko sanoo.
Ympäristö- ja ilmastoasiat pitää huomioida nykyistä paremmin, koska nyt ne jäivät lapsenkenkiin, Pitko sanoo. Tärkeä asia on myös vesistöjen, erityisesti Itämeren, suojelu.
Eläinten hyvinvointia tukevia toimia vihreät haluavat nykyistä enemmän. Tärkeää olisi, että hyvinvointi olisi kaikissa EU-maissa samalla tasolla.
Esimerkkinä Pitko mainitsee Ranskan päätöksen kieltää kukkotipujen tappaminen kuoriutumisen jälkeen. Kielto voisi koskea koko EU:ta.
"Suomessa ajatellaan, että meillä tuotantoeläinten asiat ovat paremmin kuin missään muualla, ja monessa asiassa näin on. Parannettavaakin on, jotta pääsisimme edes Ruotsin ja Tanskan tasolle."
Esimerkiksi eläinten hyvinvointilaki ei kaikilta osin vihreitä tyydytä.
Erityisesti Pitko nostaa esiin emakoiden tiineytyshäkit ja parsinavetat. Häkeistä luovutaan vasta pitkän 12 vuoden siirtymäajan jälkeen ja nykyisten parsinavetoiden käyttöä saa jatkaa; uusia sen sijaan ei saa rakentaa.
- Osaston luetuimmat
