Ylijäämästä hyödyksi: kilipukit kasvavat lihaksi

Kutun täytyy poikia, jotta se tuottaa maitoa. Siinä sivussa syntyy kilejä, Suomessa satoja yksilöitä vuodessa. Suurin osa kuttukileistä päätyy lypsäjiksi, mutta lähes kaikki kilipukit lopetetaan viimeistään parin päivän ikäisinä. Niille ei ole käyttöä.

Susanna Kujala päätti kokeilla kilipukkien kasvattamista lihaksi. Hän otti ensin kymmenen kiliä omiksi tarpeikseen vuonna 2011. Kun hän pari vuotta myöhemmin muutti puolisonsa Mikko Raitasen kotitilalle Euran Paneliaan, tilaa avartui suuremmille suunnitelmille.

Viime maaliskuussa, vuosien mietiskelyn ja suunnittelun jälkeen, Kujala ja Raitanen ostivat 30 kilipukkia Laitilasta. Kesäkuun alussa saapui seuraava joukko, 52 ilmajokelaiskiliä, ja kuun lopussa vielä 30 lisää.

Kun toinen kiliporukka saapui, Kujala oli kesälomalla päivätyöstään. Uusien tulokkaiden ensimmäiset päivät eivät kuitenkaan kuulosta lomalta, sillä kilit piti juottaa käsin kahdesti päivässä. Lisämaustetta puuhaan toi se, että kilit oli vieroitettu suoraan emän alta eivätkä ne olleet ehtineet tottua käsittelyyn. Ensimmäinen haaste oli saada ne kiinni.

Juotto on paitsi työläin, myös kallein vaihe kilinkasvatuksessa. Kilien ensimmäiset pari kuukautta Kujala valmistaa noin sata litraa hapanmaitojuomaa päivässä. Vieroituksen jälkeen rehua ei kulu paljon, mutta vastaavasti maitolinjaiset vuohet myös kasvavat hitaasti.

Kujala ei uskalla vielä arvioida, miten kannattavaa toiminta on.

"Vielä ei tiedä, pitääkö näitä kasvattaa puoli vuotta vai puolitoista vuotta."

Ensimmäiset pukit menevät teuraaksi syksyllä. Ottajia olisi ollut jo juhannukseksi.

"Paikallislehdessä oli meistä juttu tiistaina, ja keskiviikkona oli jo auto oven takana kyselemässä, että missäs sitä lihaa on", Kujala nauraa.

Kiinnostuneita on paljon, mutta varauksia ei vielä oteta.