Ahti Weijo ja Piia Kairenius kertovat tutkimusnavetassa tehtävän runsaasti mittauksia esimerkiksi jokaisen lypsykerran jälkeen. Kuva: Lari Lievonen
Tutkimusnavetassa tekoäly osaa luoda vaikkapa digitaaliset kaksosvasikat
Luonnonvarakeskus Luken uudessa navetassa tuotetaan tutkimuksen ohella maitoa ja naudanlihaa.TilaajalleJokioinen
Amore ja Akileija ovat ihan oikeita vasikoita Luken nykyisessä navetassa Jokioisilla. Kuva: Lari LievonenJokioisille rakennettava Luonnonvarakeskuksen tutkimusnavetta huomioi pohjoiset tuotanto-olosuhteet ja boreaalisen ruokaturvan tarpeet.
”Tutkimusnavetassa tehtävä tutkimus vastaa suomalaisen nautatutkimuksen tavoitteisiin, joita ovat alkutuotannon kannattavuuden parantaminen, ilmasto- ja ympäristövaikutusten vähentäminen sekä biodiversiteetin vahvistaminen koko nautaketjun osalta”, summaa Piia Kairenius.
Tutkimuksen kautta kehitetään tilallisten käyttöön uusia työkaluja niin päätöksentekoon kuin tuotannon optimointiinkin.
Rehu- ja ruokintatutkimuksen tavoitteena on luopua suoraan ihmisravinnoksi kelpaavan rehun käytöstä lypsylehmien ruokinnassa vuoteen 2040 mennessä ja hyödyntää täysimääräisesti nurmituotannon positiiviset ekosysteemipalvelut.
”Lisäksi tutkimme tulevaisuudessa merkittäviä uusia teknologisia innovaatioita rehuntuotannossa kuten nurmibiojalostamoja, rehukasvien geenien muokkausta, metaanipäästöjä vähentäviä rehuaineita ja solumaatalouden ratkaisuja”, kertoo Kairenius.
”Kokeellinen eläintutkimus on kallista, mutta hyödyt ovat kaikkien maidontuottajien käytettävissä.”
Luonnonvarakeskuksen tutkimuksen tavoitteena on tuottaa jalostuksen avulla seuraavan sukupolven terveitä, fyysisesti ja psyykkisesti hyvinvoivia lehmiä, joiden haitalliset ympäristövaikutukset on minimoitu.
”Lypsylehmää tutkitaan kokonaisuutena, holobionttina, käsittäen sekä eläimen että sen mikrobit. Tutkimusta tehdään edistyneiden genomi- ja soluteknologioiden, metamallinnuksen, dynaamisen mallinnuksen ja koneoppimisen avulla.”
Tutkimuskujan portit avautuvat sen mukaan, mihin kunkin lehmän halutaan kulkevan. Kuva: Lari LievonenTekoäly on löytänyt tiensä hämmentävässä laajuudessa myös navettaan.
”Kehitämme tekoälypohjaisia seuraavan sukupolven lypsykarjatilan ennustemalleja ja ohjaustyökaluja sekä digitaalisia kaksosia lehmälle ja lypsykarjatilalle.”
Digitaalinen kaksonen on itse asiassa aika kuvaava termi. Sellainen voidaan tehdä vaikkapa kokonaisesta maatilasta hakien apua sen optimointiin ja päätöksentekoon.
”Digitaalinen kaksonen on malli, jolla voidaan mallintaa reaalimaailman ilmiötä. Mallissa voidaan muuttaa jotain parametria tai asiaa, jonka vaikutuksesta ollaan kiinnostuneita. Näin mallintamalla nähdään, mikä muutoksen vaikutus on mallissa, ja tätä tietoa voidaan siten soveltaa reaalimaailman päätöksenteossa.”
Digitaalisia kaksosia hyödynnetään jo suurten maatilayksiköiden optimoinnissa ja päätöksenteossa.
Luonnollisesti tutkimusnavetassa tuotetaan myös maitoa ja naudanlihaa.
”Olemme tutkimuksen ehdoilla toimiva maatila, joka tuottaa maitoa ja naudanlihaa tutkimustoiminnan ohella. Kokeellinen eläintutkimus on kallista, mutta hyödyt ovat kaikkien maidontuottajien käytettävissä”, Kairenius toteaa.
- Osaston luetuimmat
