Piia Kairenius ja Ahti Weijo kertovat standardien olosuhteiden olevan 6 000 neliömetrin tutkimusnavetan lähtökohta, jotta vertailu on mahdollista. Kuva: Lari LievonenJokioinen110 pohjoisen punaista muuttaa Jokioisilla uuteen tutkimusnavettaan
Luonnonvarakeskus Luken navettainvestoinnilla turvataan nautatutkimuksen tulevaisuus Suomessa.TilaajalleLuonnonvarakeskus Luke on saamassa Jokioisille uuden tutkimusnavetan, jonne 110 pohjoisen punaista eli ayrshire-lypsylehmää muuttaa ensi vuoden maaliskuussa. Tilaa olisi itse asiassa jopa 200 lehmälle.
Uuden tutkimusnavetan rakennustyöt saadaan valmiiksi vuoden loppuun mennessä, jonka jälkeen jatkuvat laiteasennukset. Luke varustelee navetan uusimmalla lypsy-, rehustus- sekä mittausteknologialla.
Lehmien muuton jälkeen vanha, 1990-luvulla rakennettu, tutkimusnavetta puretaan.
”Se on tullut tiensä päähän. Nykyiset vaatimukset täyttävää tutkimusnavettaa oli lähdettävä suunnittelemaan uudisrakennuksena, koska vanhan remontoiminen olisi ollut erittäin haastavaa ja kallista. Lehmätkin ovat kasvaneet, joten mitoitukset eivät enää toimi”, kertoo ryhmäpäällikkö Piia Kairenius.
”Uusia rutiineja on otettu jo käyttöön vanhassakin navetassa, jotta paitsi naudat myös työntekijät tottuisivat niihin.”
Suomalainen nautatutkimus erityisesti maidontuotannon näkökulmasta on nyt taattu Jokioisilla vuosikymmeniksi eteenpäin.
”Tutkimusvisiomme ulottuu vuoteen 2040, eli navetan pitäisi palvella ainakin sinne saakka.”
Mikään itsestäänselvyys noin 10 miljoonan euron investointi ei ole ollut. Valtionhallinnon toimitiloista vastaavan Senaatti-kiinteistöjen oli määrä aloittaa uuden tutkimusnavetan rakentaminen Jokioisilla vuonna 2022, mutta projektiin otettiin aikalisä lähes kaksinkertaistuneiden kustannusten takia. Projektia päätettiin jatkaa viime vuoden helmikuussa.
Amore ja Akileija pääsevät aikanaan muuttamaan uuteen tutkimusnavettaan. Ensin ne kuitenkin viedään toisaalle kasvatukseen ensimmäiseen poikimiseen saakka. Kuva: Lari LievonenEnsimmäiset tutkimukset uudessa tutkimusnavetassa aloitetaan ensi kesän jälkeen.
”Ensimmäinen puoli vuotta on varattu uuden opetteluun ja toiminnan vakiinnuttamiseen, jotta tutkimusta päästään tekemään tasalaatuisissa olosuhteissa”, projektipäällikkö Ahti Weijo avaa.
Tutkimusnavetassa on yläparsi, jonka kautta on tarkoitus hoitaa muun muassa laitteiden huollot. Kuva: Lari LievonenNavettaan tulee kolme eri osastoa, joissa kussakin 50 lehmän osastossa on oma lypsyrobottinsa. Jokaisella osastolla on oma ulkojaloittelutarhansa.
”Kaksi osastoista on identtisiä, jotta saamme vertailuryhmät tutkimusta varten. Keskelle tulee osasto intensiivisemmälle tutkimukselle, johon tulee myös tutkimusparret, aineenvaihduntakammiot ja putkilypsymahdollisuus”, kertoo Kairenius.
Tutkimuksen lähtökohtana ovat standardit olosuhteet.
”Vain tutkimuskäsittelyt saavat aiheuttaa muutoksia.”
Vasikoille on oma vasikkalansa. Vasikka siirretään poikimisen jälkeen sinne, kun emä on nuollut sen puhtaaksi ja sen karva on kuivunut.
Kaikki tutkimusnavetan vasikat ovat juottovasikoita.
”Olemme ulkoistaneet nuorkarjan kasvatuksen. Tutkimusnavetassa syntyneet vasikat lähtevät toisaalle kasvamaan ja tulevat takaisin, kun ne poikivat ensimmäistä kertaa.”
Automatisoitu 200 lehmän tutkimusnavetta
• Tilaa 200 lypsylehmälle, nuorkarjan kasvatus ulkoistettu
• Erilliset tilat umpilehmille, vasikoille, poikiville lehmille sekä intensiiviselle aineenvaihduntatutkimukselle
• 3 lypsyrobottia, jokainen lypsyrobotti muodostaa itsenäisen eläinosaston (noin 50 lehmää per lypsyrobotti)
• Osastoista kaksi täysin identtisiä, kolmas poikkeaa hieman edellisistä
• Tutkimuskuja, jossa mittauksia jokaisen lypsyrobotin jälkeen
• Poikivien eläinten kestokuivikealueet jokaisen lypsyrobotin yhteydessä
• Erilliset eläinten käsittely- ja näytteenottopaikat jokaisen robottiosaston yhteydessä
• Sorkkahoitoon, keinosiemennykseen ja alkionhuuhteluihin liittyvät tilat sekä jaloittelutarhat eläinosastojen yhteydessä
• Maidon tilasäiliö ja erilliset tutkimusmaitotankit tarvittaessa
• Yksilöllisen syönnin mittausjärjestelmät jokaisen eläinosaston ja kestokuivikealueiden yhteydessä (vaakakupit ja väkirehukioskit)
• Mahdollisuus automaattiseen seosrehu- ja erillisruokintaan eläinosastoissa ja kestokuivikealueilla
• Seosrehu eli väkirehut ja säilörehut sekoitetaan rehukeittiössä ennen rehunjakelua
• Rehukeittiössä tilat karkearehuille 6 täyttöpöytää ja väkirehuille 8 väkirehusiiloa
• Ulkoväkirehusiiloja 4 kappaletta
• Automaattiset kaasunmittausjärjestelmät jokaisella eläinosastolla
• Lietelantajärjestelmä, joka syöttää muodostuvan lietteen biokaasureaktorille
• Lypsyrobottialueilla ritiläpalkit, eläinosastoilla lantaraapat
• Separoidun kuiva-jakeen jakelu eläinosastoille, oljen jakelu kestokuivikealueelle
• Tilat näytteenotto- ja työtarvikkeille sekä tutkimusnäytteiden käsittelemiseksi
Navetan lähtökohtana on ollut eläinten hyvinvointi sekä tilojen toimivuus niin eläimille kuin henkilöstöllekin.
Uuden teknologian ja uusien työprosessien avulla fyysinen työmäärä vähenee. Robottilypsyn ansiosta luovutaan aamun ja illan lypsyvuoroista ja henkilöstö keskittyy enemmän itse tutkimuksen tekemiseen.
”Työtapamme muuttuvat huomattavasti. Uusia rutiineja on otettu käyttöön vanhassa navetassa, jotta paitsi naudat myös työntekijät tottuisivat niihin.”
Tällainen rutiini on esimerkiksi karjan ympärivuotinen poikiminen.
Tutkimusnavetan karjaa nykyisessä navetassa. Kuva: Lari LievonenTyöturvallisuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota.
”Nyt, kun ihminen on tähän saakka koskettanut jokaista lehmää lypsyn yhteydessä kaksi kertaa vuorokaudessa, ovat eläimet tottuneita käsittelyyn. Jatkossa koskettaminen on niille poikkeustilanne.”
Työturvallisuutta parantavat esimerkiksi käsittelyhäkit. Sorkkahoito teetetään ulkopuolisella sorkkahoitajalla.
Mittaamista navetassa tapahtuu paljon, esimerkiksi aina lypsyn yhteydessä tutkimuskujalla, jonka portit avautuvat eteenpäin sen mukaan, mihin kukin lehmä halutaan ohjata.
Lehmät pääsevät uuteen navettaan siirtyessään kaulapannoistaan, joihin mittaavat anturit on tähän mennessä kiinnitetty. Jatkossa anturit ovat korvamerkeissä.
Sisään ja ulos sorkkakylvyn kautta! Eläintautien ehkäisy on huomioitava aina, kun eläimiä siirrellään navetan eri osastojenkin välillä. Valettuun syvennykseen tulee vielä allas sisäpuolelle. Kuva: Lari LievonenTutkimusnavetan yhteyteen rakennettu biokaasulaitos mahdollistaa lannan käsittelyn energiaksi ja separoiduksi kuivajakeeksi, jota käytetään navetan kuivikkeena. Se myös avaa mahdollisuuksia uudenlaiselle tutkimukselle kiertotalouteen liittyen.
”Navetan etupuoli on niin sanottu puhdas puoli, jota kautta hoituvat muun muassa rehu- ja maitokuljetukset. Navetan takapuoli on likainen puoli, jota kautta lanta ohjataan biokaasulaitokseen ja se palautuu prosessoituna kuivikkeeksi navettaan”, Weijo avaa.
Biokaasulaitoksen pohjatyöt, separointilaitos ja lietesäiliö valmistuivat jo vuonna 2023. Kuva: Lari LievonenArtikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
