Viljelijät ovat EU:n hiilitullin suuria häviäjiä – MT:n tietojen mukaan helpotuksia tuskin tulee

Arvuuttelu vuodenvaihteessa voimaan astuvasta EU:n hiilitullista on syksyn aikana nostanut lannoitteiden hintoja. Marras- ja joulukuussa tilanne rauhoittui. Alkuvuosi on kuitenkin tuomassa todellisen myrkkypillerin kannattavuusongelmien kanssa painiville viljelijöille.

MT:n komissiolähteistä saamien tietojen mukaan tuontilannoitteiden aiheuttamien hiilidioksidipäästöjen viitearvoja, joihin hiilitullit perustuvat, vedetään mieluummin ylä- kuin alakanttiin.

Tuontilannoitteiden hinnat ”voivat nousta jopa useita kymmeniä prosentteja”, hiilitullista neuvotellut Brysselin diplomaattilähde arvioi MT:lle.

Komission edustajat, jotka eivät jäsenmaiden diplomaattien tapaan voi kommentoida keskeneräistä lainsäädäntöprosessia omilla nimillään, korostavat, että viitearvoista keskustellaan vielä. Mitään suuria muutoksia ei kuitenkaan ole luvassa.

Osa viljelijöistä on myös Suomessa pyrkinyt ostamaan lannoitteita varastoon siltä varalta, että hinnat nousevat voimakkaasti ensi vuoden alussa. Kuva: Kari Salonen

Hiilitulli tai hiilirajamekanismi (Carbon Border Adjustment Mechanism = CBAM), jonka maahantuoja maksaa, koskee vuoden alusta rauta-, teräs-, betoni-, alumiini-, lannoite- ja vetyteollisuutta. Tulli on lähtökohtaisesti yhtä suuri kuin hinta, jonka eurooppalaiset valmistajat maksavat päästöoikeuksina.

Koska luotettavaa tietoa EU:n ulkopuolella tapahtuvan tuotannon päästöistä ei ole, hiilitullit perustuvat viitearvoihin.

Komissiosta kerrotaan MT:lle, että alkuvaiheessa viitearvo saadaan pääsääntöisesti lisäämällä 30 prosenttia arvioituun todennäköiseen päästömäärään. Tonnikohtainen tulli on viitearvo kerrottuna EU:ssa käytössä olevalla päästöoikeustonnin hinnalla.

Riippumatta siitä, mitä viitearvoja käytetään, viljelijöille hiilirajamekanismi tarkoittaa tuontilannoitteiden hintojen ja sitä kautta tuotantokustannusten nousua.

Yaran kaupallisen johtajan Roland Westerbergin mukaan tulli vaikuttaa myös EU-alueella, koska raaka-aineita tuodaan EU:n ulkopuolelta (MT 28.11.).

Lannoitteiden kallistuminen on myrkkyä jo muutenkin kannattavuusongelmien kanssa painiville viljanviljelijöille. Kuva: Markku Vuorikari

Hiilirajamekanismilla halutaan parantaa eurooppalaisen teollisuuden hintakilpailukykyä ja hiilivuotoa, eli tuotannon siirtymistä maihin, joissa ilmastolainsäädäntö on löyhempää.

Komission mukaan tullien pohjana olevat viitearvot viritetään yläkanttiin. Teollisuuden mielestä ne ovat päinvastoin liian matalia eivätkä kerro koko totuutta esimerkiksi Kiinan teollisuuden päästöistä.

Liian matalat viitearvot johtavat siihen, ettei hiilirajamekanismilla ole haluttua vaikutusta. Se ei paranna eurooppalaisten yritysten hintakilpailukykyä eikä ole EU:n ulkopuolisille valmistajille kannustin leikata päästöjä.

Siksi jäsenmaiden edustajat ovat vaatineet komissiolta realistisempia viitearvoja. Jotkut tahot ovat jopa vaatineet hiilitullien toimeenpanon lykkäämistä vuodella samalla tavalla kuin mitä tehtiin metsäkatoasetuksen kanssa.

EU-komission teollisuusstrategiasta vastaava varapuheenjohtaja Stéphane Séjourné ja ilmastokomissaari Wopke Hoekstra osallistuivat lokakuussa keskusteluihin hiilirajamekanismin vaikutuksista. Kuva: Lukasz Kobus

MT:n tietojen mukaan lykkäystä ei ole luvassa, mutta viitearvoista väännetään edelleen.

Viljelijöille teollisuuden peräänkuuluttama realismi tarkoittaa todennäköisesti sitä, että hiilirajamekanismi nostaa lannoitteiden hintoja vielä arvioituakin enemmän.

Hiilirajamekanismi on toteutuessaan jälleen uusi byrokratiataakka yrityksille, vaikka EU-komissio on nimenomaan luvannut keventää sääntelyä. Se myös vaikeuttaa EU:n ja kolmansien maiden tai maaryhmien neuvotteluja uusista vapaakauppasopimuksista.

10.12. klo 10:18 korjattu Roland Westerbergin sitaatti.