Ohra kiri Suomen eniten viljellyksi viljaksi, ruista riittää koko vuodeksi

Tänä vuonna Suomessa viljeltiin eniten ohraa mutta sen sato jäi yli 10 prosenttia keskimääräistä pienemmäksi. Sen sijaan vehnästä ja kaurasta puitiin tavanomaista suurempi sato. Herneen viljelyalan kasvu siivitti hernesadon lähes viime vuoden huippusatoon, tiedottaa Luonnonvarakeskus Luke.

Luke ja Ruokavirasto julkaisivat ennakkosatotilaston vuoden viljasadon laadusta ja määrästä 3. päivä joulukuuta. Tiedot tarkentuvat lopullisiksi helmikuussa 2026.

Tänä vuonna ohrakiloja kertyi 1,2 miljardia. Ohran keskimääräinen hehtolitrapaino on 65,7 kiloa.

Rehuohrasadosta 80 prosenttia eli 803 miljoonaa kiloa on hehtolitrapainoltaan vähintään 64 kiloa.

Rehuohran keskimääräinen valkuaispitoisuus on 11,4 prosenttia ja tärkkelyspitoisuus 59,6 prosenttia. Valkuais- ja tärkkelyspitoisuus sekä pienten jyvien määrä ovat rehuohranäytteissä heikompia kuin pidemmän aikavälin keskiarvoissa.

Noin kymmenen prosenttia tutkituista ohranäytteistä ylittää DON-hometoksiinipitoisuuden raja-arvon, mutta rehukäytön suositusarvo ei ylity.

Mallasohran keskimääräinen valkuaispitoisuus on 10,8 prosenttia ja lajittelutulos 83,3 prosenttia. Mallasteollisuuden vaatimukset täyttää 69 prosenttia mallasohrasadosta eli noin 146 miljoonaa kiloa.

Vehnäsato on kolmanneksi suurin yli sadan vuoden tilastohistorian aikana.  Kuva: Petteri Kivimäki

Vehnäsato oli tänä vuonna 1 miljardia kiloa.

606 miljoonan kilogramman kevätvehnäsadosta noin kolmannes 32 prosenttia ja 373 miljoonan kilon syysvehnäsadosta kolme prosenttia on laadultaan korkeaa: hehtolitrapaino vähintään 78 kiloa, sakoluku 180 sekuntia ja valkuaispitoisuus 12,5 prosenttia.

Jos valkuaisvaatimusta lasketaan 11,0 prosenttiin, sen täyttää kevätvehnäsadosta 59 prosenttia ja syysvehnäsadosta 34 prosenttia.

Kevätvehnänäytteistä 84 prosenttia täyttää DON-hometoksiiniraja-arvon.

Kymmenesosa kaurasadosta on luomua.  Kuva: Carolina Husu

Kauraa puitiin tänä vuonna lähes 1,1 miljardia kilogrammaa. Tästä määrästä 91 prosenttia on hehtolitrapainoltaan vähintään 52 kilogrammaa. Elintarvikekauran 58 kilogramman hehtolitrapainovaatimuksen täyttää 20 prosenttia sadosta.

Kauran keskimääräinen hehtolitrapaino on 55,5 kilogrammaa, joka on noin yhden kilogramman viime vuoden keskiarvoa korkeampi. Kauran jyväkoko on pidemmän ajan keskiarvoa paremp ja valkuaispitoisuus on 12,2 prosenttia.

DON-hometoksiinin raja-arvon ylittää noin kuusi prosenttia näytteistä, eli selvästi vähemmän kuin vuosi sitten.

Rukiin vuosittainen vaihtelu on suurta, sillä syksyn sääolot vaikuttavat kylvöaloihin merkittävästi.  Kuva: Markku Vuorikari

Tämän vuoden ruissato kaksinkertaistui viime vuodesta ja nousi 85 miljoonaan kilogrammaan. Määrä kattaa kotimaisen ruistarpeen.

Luomuruissato nousi yli kuuteen miljoonaan kilogrammaan ja lähes kaksinkertaistui edellisvuoteen verrattuna.

Rukiin keskimääräinen sakoluku on 303 sekuntia ja hehtolitrapaino 75,6 kilogrammaa. Sadosta 92 prosenttia on hehtolitrapainoltaan yli 71 kilogrammaa ja sakoluvultaan yli 120. Torajyviä oli viime vuotta vähemmän.

Hernesato on historiallisen suuri ja jäi vain hitusen alle 100 miljoonaa kiloa. Kuva: Johanna Koskiahde

Herneen viljelyala kasvoi ja sato jäi vain hieman alle sadan miljoonan kilogramman. Sato on nelinkertainen verrattuna vuosikymmenen takaiseen ja yli kymmenkertainen kahden vuosikymmenen takaiseen verrattuna.

Sokerijuurikkaan viljely on elpynyt hiljaisempien vuosien jälkeen. Sato oli lähes 690 miljoonaa kilogrammaa, mikä on yli 50 prosenttia suurempi kuin kymmenen vuoden keskiarvo.

Perunasato jäi hieman keskimääräistä pienemmäksi ollen lähes 550 miljoonaa kilogrammaa.