Kauniisti kukkiva ja vehreä bataatti sopisi ulkonäkönsä puolesta myös kukkapenkin koristukseksi. Kuva: Anuruddi Halvitigala
Tuleeko Suomesta bataattimaa? Mukuloista tuli muhkeita Viikin kenttäkokeissa
Suomesta puuttuu bataatin hankalin tuholainen.TilaajalleViikki
Kenttäkoelohkolla vihersi pitkälle syksyyn. Anuruddi Halvitigala nostaa muovitetusta penkistä bataatin köynnösmäistä versoa, joka oli syyskuuhun mennessä kasvanut varsin pitkäksi. Kuva: Heli Lehtelä”Mielestäni Suomessa voisi hyvinkin pystyä tuottamaan bataattia tulevaisuudessa”, pohtii Anuruddi Halvitigala.
Halvitigalan näkemys pohjautuu Helsingin yliopistossa, maatalous- ja metsätieteellisessä tiedekunnassa, jo kolmena kesänä toteutettuun kenttäkokeeseen. Hän on huolehtinut tänä kesänä Viikin kampusalueella toteutetun kenttäkokeen seurannasta ja suunnittelee väitöskirjan tekemistä aiheesta.
”Bataatin viljely vaatii suhteellisen vähän panoksia, eikä merkittäviä tauti- tai tuholaisongelmia esiinny.”
”Bataatin viljely vaatii suhteellisen vähän panoksia, eikä merkittäviä tauti- tai tuholaisongelmia esiinny. Huomionarvoista on, että pääasiallinen tuholainen, bataattikoin toukka, puuttuu maasta kokonaan”, kertoo Halvitigala.
Muovikatteella peitetyssä kenttäkokeessa on saatu hyviä satoja lyhyen, neljän kuukauden kasvukauden aikana. Runsassatoisilla lajikkeilla satotaso on ollut hyvä kaikkina kolmena vuonna.
”Parhaiten menestyneet lajikkeet ovat White, Early Orange ja Sunrise. Muovikate nostaa maan lämpötilaa ja auttaa säätelemään maan kosteutta, luoden bataatin juurtumiselle suotuisat olosuhteet.”
Viljelyvarmuudesta kertoo se, että kasvit ovat kestäneet Suomen alkukesän kylmät yöt ja sääolosuhteiden vaihtelut.
Kenttäkokeessa viljeltiin kaikkiaan kahdeksaa eri lajiketta.
”Kasvihuoneessa kasvaneista emokasveista leikattiin noin 20 sentin mittaisia pistokkaita. Ne istutettiin pellolle kesäkuun alussa ilman juurruttamista”, Halvitigala kertoo.
Bataatti kasvoi Viikin koelohkolla penkeissä. Kuva: Heli LehteläKasvustosta otettiin näytteitä neljä kertaa kasvukauden aikana sekä sadonkorjuun yhteydessä lokakuussa.
”Lajikkeiden välillä havaittiin eroja esimerkiksi lehtipigmenteissä ja ilmarakojen johtavuudessa. Myös versojen kasvussa, sadon muodostumisessa ja lopullisessa sadossa oli lajikekohtaisia eroja.”
Syyskuisella vierailulla kenttäkokeen bataattikasvustot olivat vielä vehreät. Lehtien muoto vaihtelee paljon eri lajien välillä. Kuva: Heli LehteläSri Lankasta kotoisin oleva Halvitigala kertoo bataatin olevan kotimaassaan tavallinen viljelykasvi. Vaikka bataatti onkin kotoisin Perusta, viihtyy se erinomaisesti kuumissa ja kosteissa Sri Lankan olosuhteissa.
”Tänä kesänä Suomessa satoi paljon ja hellejaksokin oli pitkä. Kenttäkokeesta huomasi, että bataattikin viihtyi.”
Suomen sademäärä ei jakaudu riittävän tasaisesti bataatin tarpeeseen nähden.
”Riittävästä vedensaannista on pidettävä huolta tihkukastelulla. Lisäksi Viikissä kasvusto on aidattava, jotta se ei katoasi kauriiden ja jänisten suihin.”
Viikin kenttäkokeen tämän vuoden bataattisato nostettiin lokakuun ensimmäisellä viikolla. Nosto tehtiin perunannostokoneella.
Halvitigala kertoo bataattisadon olleen tänä vuonna edellistä parempi, vaikka mukuloiden kasvu alkoikin noin kuukautta viime vuotta myöhemmin jatkuvien sateiden osuttua istutusvaiheeseen.
”Tämä kertoo siitä, että bataatti pystyi hyödyntämään parhaiten korkeiden lämpötilojen jakson ohjaamalla enemmän resursseja juuriin.”
White oli yksi parhaiten kenttäkokeessa menestyneistä lajikkeista. Kuva: Anuruddi HalvitigalaParhailla lajikkeilla oli vähintään viisi syötävää juurimukulaa kasvia kohden. Yhden mukulan paino vaihteli 200 grammasta 500 grammaan.
Osa lajikkeista kasvoi voimakkaasti versoina, mutta tuotti vähemmän juurimukulaa verrattuna lajikkeisiin, joilla versot kasvoivat maltillisemmin.
”Siksi on tärkeää valita lajikkeet juuren kehityksen perusteella, eikä vain versojen ulkonäön tai kasvun voimakkuuden perusteella.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
