Erikoiskasvipalkkion, joka on lähtökohtaisesti 120 euroa hehtaarilta, saa sokerijuurikkaan, tattarin, linssin, peltoherneen, kikherneen, härkäpavun, makea lupiinin, kevätrypsin ja syysrypsin, kevätrapsin ja syysrapsin, ruistankion eli camelinan, öljypellavan, öljyhampun ja AB-alueella ihmisravinnoksi käytettävien avomaanvihannesten viljelystä.
”Palkkio voi laskea viljelyalan laajuuden mukaan ja olla esimerkiksi 115 euroa hehtaarilta”, muistuttaa Sari Peltonen Pro Agria Keskusten liitosta.
Listalta ei löydy esimerkiksi erikoiskasveina vahvasti pidettyjä kuminaa ja korianteria. Puitavalla korianterilla on viljoihin nähden bonuksena vain korotettu ympäristökorvauksen osa. Kumina saa korotetun ympäristökorvauksen osan lisäksi vielä ensimmäisenä viljelyvuonna maanparannuskasvien tuen.
Hehtaarikohtaisia tukia kertyy eniten sokerijuurikkaalle. Sen euromääräiset tuet kuljetustukineen ovat Peltosen mukaan hieman runsaat tuhat euroa hehtaarilta.
”Jos satotaso taas on ollut hyvä, yli 4 tonnia hehtaarilta, voi viljelyyn ottaa erikoiskasveja.”
Peltonen on tehnyt laskelmia siitä, milloin erikoiskasveja kannattaa ottaa viljelyyn viljan sijaan.
”Jos lohkon tuottokyky on heikko ja viljasta on saanut 3,5 tonnin sadon, kannattaa ensi kasvukautta ajatellen vaihtoehtoa viljalle hakiessaan vahvasti harkita kunnostuskasveja, kuten viherlannoitusnurmea tai maanparannuskasveja. Jos satotaso taas on ollut hyvä, yli 4 tonnia hehtaarilta, voi viljelyyn ottaa erikoiskasveja.”
Erikoiskasveja ei siis kannata laittaa kasvukunnoltaan heikoille pelloille.