• Katso video: Miten mestarikyntäjä kesti haastajien paineet SM-kisoissa Punkalaitumella?

    Jarmo Itälehto llmajoelta on hallinnut kynnön Suomen mestaruuskisoja viime vuodet eikä tahti muuttunut viikonlopun SM-kisoissa Punkalaitumella.
    Maatalousoppilaitoksen oppilaat mittasivat Jarmo Itälehdon kynnön syvyyden. Hyvin kelpasi, ei virhepisteitä.
    Maatalousoppilaitoksen oppilaat mittasivat Jarmo Itälehdon kynnön syvyyden. Hyvin kelpasi, ei virhepisteitä. Kuva: Veikko Niittymaa
    Maatalous
    28.9.202020:28
    Veikko Niittymaa

    Kyntökisoja vuosikauden hallinnut Jarmo Itälehto ei jättänyt jossittelulle sijaa viikonlopun SM-kisoissa, kuka on edelleen maan taitavin kilpakyntäjä.

    Itälehto kiskaisi heti avajaispäivän perjantain sänkiosuudella turvallisen etumatkan. Kisassa toiseksi tullut lohjalainen Juha Rosendahl nousi vahvasti lauantain nurmiosuudella ja keräsi päätöspäivänä muutaman pisteen Itälehtoa enemmän, mutta kokonaiskilvan voittajasta ei ollut missään vaiheessa epäselvyyttä.

    Pronssia vei tasaisesti kyntänyt Yrjö Teräväinen Somerolta. Reijo Elg Nurmijärveltä oli neljäs tasapistein Teräväisen kanssa, mutta Teräväinen keräsi neljännespisteen enemmän nurmella.

    Nuorten sarjaa hallitsi Jarkko Hietaoja Kankaanpäästä ja paluuauroja Markku Kivipelto Vimpelistä.

    Korona-ajan SM-kisat käytiin kilpakyntäjille oudoissa oloissa, kun lämpöä oli pitkälti yli 20 astetta ja aurinko helotti lähes pilvettömältä taivaalta.

    Kisapaikkakin vaihtui viime hetkellä, kun pohjalaiset eivät kyenneet pitämään kisoja ja punkalaitumelaiset ryntäsivät apuun.

    Kilpakyntö on arvostelulaji, jossa jokaista kynnön vaihetta arvioidaan ensimmäistä viilusta viimeiseen. Auran pitää kulkea riittävän syvällä ja 20 aarin palsta pitää saada valmiiksi runsaassa kahdessa tunnissa. Yliajasta ja liian matalasta kynnöstä sakotetaan.

    Kilpakyntö on ennen kaikkea taitolaji eikä traktorin tarvitse olla tuliterä. Kärkikaksikolla oli hytilliset Valtrat, mutta kaksi seuraavaa kilvoitteli hytittömillä 60-luvun traktoreilla.

    Korjattu järjestävä taho 30.9. klo 9.30 ja nostettu Teräväinen kolmanneksi 5.10. klo 11:15.

  • Mainos: Eastman / AIV
    Erno Rastila ja Päivi Pakarainen kertovat, että märälle rehulle osattiin annostella riittävästi säilöntäainetta vasta, kun oli punnittu myös märkiä kuormia.

    Säilörehun säilöntälaatu vaikuttaa lypsykarjan terveyteen

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Kasvintuotanto | Pentti Heikura kasvatti perunoita turpeessa ja lannoitti ne tuhkalla – sato yllätti

      Tilaajalle
    • 2

      Maidontuotanto | Tuomas ja Ida-Maria Pietiläinen ostivat lopettavan tilan robotin ja koko karjan

      Tilaajalle
    • 3

      Kasvintuotanto | Biostimulantit kiinnostavat viljelijöitä

      Tilaajalle
    • 4

      Maatalouskoneet | Suomalainen ohjelmistoyhtiö teki kansainvälisen läpimurron

    • 5

      Maatalouskoneet | Suomessa valmistettu uutuuskone leikkaa ja kerää ruokoja rannoilla

      Tilaajalle
    • 6

      Maidontuotanto | “Halusin, että lehmät jäisivät” – päätös, joka muutti Vakkamäen tilan suunnan

      Tilaajalle
    • 7

      Talous | Maatalouden energiaveron lisäpalautus maksetaan syyskuun lopussa

      Tilaajalle