Lupiinin ja keltaherneen viljelemistä kasvihuoneissa Suomen proteiiniomavaraisuuden parantamiseksi? – myös solumaataloudessa on mahdollisuuksia
Tulevaisuudessa uusien ruuantuotantoteknologioden avulla voidaan tuottaa ruokaa esimerkiksi solumaatalouden keinoin. Uutta osaamista kuitenkin tarvitaan.Tilaajalle
Tulevaisuudessa tarvitaan muun muassa kasvintuotannon osaajia, joilla on insinööri- ja teknologiaosaamista. Kuva: Jarno MelaTeknologian tutkimuskeskus VTT:n Ruokaa ilman Peltoja -hankkeessa selvitetään uusien ruuantuotantoteknologioiden, solumaatalous- ja kasvihuoneteknologioiden mahdollisuuksia ja haasteita Suomessa.
Solumaatalous viittaa tässä hankkeessa biotekniseen ruuantuotantoon, mikä tarkoittaa että mikrobeja tai eläin- ja kasvisoluja hyödynnetään ruuan- ja rehuntuotannossa tai tietyn ainesosan, esimerkiksi proteiinien tai lipidien tuotannossa.
Solumaatalouden tuotteita voivat siis olla sekä solumassa että soluilla tuotetut yksittäiset ainesosat.
Hankkeessa selvitetään myös proteiinipitoisten kasvien, kuten lupiinin ja keltaherneen viljelyä kasvihuoneissa Suomen proteiiniomavaraisuuden parantamiseksi. Myös soijaa on testattu.
”Tulokset ovat olleet lupaavia”, Nordlund sanoo.
Hankkeen on tarkoitus selvittää, miten Suomen ruokaturvaa parannetaan ja miten Suomi voi siirtyä kohti kestävämpää ruokajärjestelmää.
Hankkeessa on keskitytty etenkin Pohjanmaan, Varsinais-Suomen ja Uudenmaan alueisiin, jotka ovat Suomelle tärkeitä ruuantuotantoalueita erityispiirteineen.
”Uudet ruuantuotannon muodot eivät ole säästä riippuvaisia, mutta niiden kehittäminen ja käyttöönotto vaatii sen, että alueella on jo olemassa infrastruktuuria ja energiantuotantoa. Siksi hankkeessa tarkastellaan mahdollisuuksia ja haasteita etenkin näillä alueilla”, kertoo hankekoordinaattori Emilia Nordlund hankkeeseen liittyvän selvityksen julkistuswebinaarissa.
Tiistaina 14.6. julkaistu selvitys on tehty yhteistyössä ruoka-alan toimijoiden ja sidosryhmien kanssa.
Selvityksessä tehtiin toimenpide-ehdotuksia uusien tuotantomenetelmien käyttöönottamiseksi. Avainasemassa ovat rahoitus, lainsäädäntö ja osaamisen kehittäminen.
”Esimerkiksi solumaatalous ei kuulu maataloustukipolitiikan piiriin tällä hetkellä”, Nordlund sanoo. Lisäksi tarvitaan investointitukia.
”Olemme luomassa kokonaan uutta alaa, joka avaa monenlaisia liike-toimintamahdollisuuksia.”
Tulevaisuudessa tarvitaan muun muassa kasvintuotannon osaajia, joilla on insinööri- ja teknologiaosaamista. Uusia koulutusohjelmia tätä varten on kehitettävä.
Uusien osaajien lisäksi myös nykyisten toimijoiden osaamista täytyy kehittää.
”Tarvitaan monialaista osaamista, uusia innovaatiota ja startup-yrityksiä.”
Hanke on osa maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni -tutkimus- ja innovaatio-ohjelmaa, joka tukee ilmastokestävien maankäyttöratkaisujen tuottamista.
Hanke on yksi askel eteenpäin kohti Suomen hiilineutraaliustavoitetta 2035.
Lue myös:
- Osaston luetuimmat
