

Viljanviljelyn heikko kannattavuus on jälleen kerran noussut viime viikkoina otsikoihin.
Yksi tavallista viljanviljelyä parempaa kannattavuutta tarjoava vaihtoehto on sertifioidun kylvösiemenen tuottaminen.
MT kysyi kuudelta eri siemenliikkeeltä siemenkaupan tilanteesta sekä uusien siemenviljelijöiden tarpeesta. Jokainen liike kertoo tarvitsevansa uusia siemenviljelijöitä riveihinsä.
”Siemenviljelijöitä kaivataan lisää ja se on kyllä kannattava vaihtoehto tavalliseen viljelyyn verrattuna”, sanoo myyntipäällikkö Heikki Alastalo Lantmännen Agrolta.
”Osaaville siemenviljelijöille on meillä aina tarjolla siemensopimuksia varsin monipuolisesti. Siementuotanto on erikoistuotantoa, josta myös maksetaan tuntuvaa siemenlisää”, toimitusjohtaja Timo Uusi-Rauva Peltosiemeneltä toteaa.
”Kysyntää uusille siemenviljelijöille on. Erityisesti ohran siemenen viljelyyn on tarvetta uusille viljelijöille”, tuoteryhmäpäällikkö Tuomas Uusitalo Hankkijalta kertoo.
”Tilasiemen-pakkaamoille on tullut uusia siemenviljelijöitä tälle kaudelle ja tarvetta on uusille siemenviljelijöille myös jatkossakin. Siemenviljely on hyvä vaihtoehto, mutta lähtökohdat pitää olla kunnossa”, toimitusjohtaja Antti Ollila Tilasiemeneltä sanoo.
”Esimerkiksi pellot vapaat hukkakaurasta ja muista haitallisista rikkakasveista. Siemenviljelyn kautta voi monipuolistaa viljelykiertoa viljanviljelytiloilla esimerkiksi nurmikasveilla”, Ollila jatkaa.
”Hyviä tuottajia mahtuu joukkueeseen eli muutamalle tuottajalle on tilaa jälleen niin luomutuotantoomme kuin tavanomaiseenkin niin viljoissa ja varsinkin erikoisemmissa lajeissa: härkäpapu, apilat ja hunajakukka”, toteaa toimitusjohtaja Teemu Junttila Junttilan Tilalta.
”Siementuotanto on erikoistuotantoa ja totta kai sillä saadaan tilan kannattavuutta parannettua, mutta pitää olla myös lähtökohdat kunnossa tuotantoon eli tilalla ei saa olla hukkakauraa ja omat hyvät viljankäsittelylaitteet sekä varastotilat tulisi löytyä huolellisten työtapojen lisäksi”, Junttila muistuttaa.
”Uusia siemenviljelijöitä tarvitaan jatkuvuuden ja riittävän tuotantoalan varmistamiseksi. Moni nykyinen siemenviljelijä on jo ikääntynyt eikä tilalla välttämättä ole jatkajaa”, myynti- ja tuoteryhmäpäällikkö Jussi Peltonen Viljelijän Berneriltä sanoo.
”Myös siementuotantoon soveltuvia hukkakaurasta ja ongelmarikkakasveista vapaita lohkoja on entistä haasteellisempaa löytää”, Peltonen lisää.

Syyskylvöille rukiin siemenkauppa on käynyt hyvin. Osa kauppiaista kertoo rukiin osalta ennätysmäärää siemenkaupassa.
Syysvehnän siemenkauppaan sen sijaan on vaikuttanut syksyn sateet ja puintien keskeneräisyys. Syysvehnän siemenkauppa käytännössä pysähtyi syyskuun alun sateisiin.
”Syksyn edetessä sateet ovat kiusanneet viljelijöitä ja se varmasti vähentää hieman varsinkin syysvehnän pinta-aloja”, Junttila arvioi.
”Syysöljykasvien siementen, etenkin syysrapsin, kysyntä oli viime vuotta vilkkaampaa ja useimmat viljelijät ovat onnistuneet myös kylvämään siemenet sateiden välissä”, Peltonen kertoo
”Rukiissa populaatiolajikkeiden viljely on kasvussa osittain johtuen uusista alhaisemmista torajyvärajoista”, Peltonen sanoo.
Vilja-alan yhteistyöryhmä (Vyr) on puintikatsauksissaan maininnut, että esimerkiksi Varsinais-Suomessa syyskylvöjen arvioidaan jäävän vähäisiksi. Toisaalta esimerkiksi Uudellamaalla syyskylvöjä aiotaan tehdään vielä lokakuulle asti.
”Syysöljykasvien siementen, etenkin syysrapsin, kysyntä oli viime vuotta vilkkaampaa.”
Ensi keväälle siemenkauppaa on tehty jonkin verran, mutta ei vielä kovinkaan merkittävästi.
Siemenkauppaa tulevalle keväälle on tässä vaiheessa tehty aikaisempiin vuosiin verrattuna hieman vähemmän, Peltonen toteaa.
Kiinnostusta on ollut muun muassa uutuuslajikkeisiin.
”Nurmisiementen sekä saneerauskasvien siemenet kiinnostavat yhä enemmän”, Junttila sanoo.
Niissä viljelijöitä kiinnostavat erityisesti kotimaisesta siementuotannosta löytyvät vaihtoehdot.
Tänä syksynä puitu siemensato on kauppiaiden mukaan pääsääntöisesti määrältään ja laadultaan hyvä.
”Syyskuun sateiden vaikutukset puimattomien peltojen siemenlaatuun on vielä kysymysmerkki. Härkäpavuista suurin osa on vielä puimatta”, Ollila kertoo.