”Ilmastohankkeeseen lähtemisen ideana oli se, että systemaattisesti toteutettuna toimien vaikutuksista saadaan tietoa ja hyväksi havaitut vakiintuisivat meillä”, Jarkko Kaleva kertoo. Kuva: Taina Renkola
Kalevan tila hakee ilmastotoimista parempaa satoa ja tulosta: ”Tuottaja pystyy ilmastoimilla nostamaan maidon hintaa”
Teuvalaisella Kalevan tilalla kokeillaan täsmälannoitusta osana ilmastohanketta.TilaajalleTeuva
Ilmastotoimet otetaan Kalevan tilalla haltuun etupainotteisesti. ”Selkeästi hyötyä tuovat uudistukset kiinnostavat”, sanoo Jarkko Kaleva. Kuva: Taina RenkolaIlmastotoimia tehdään monien ohjelmien ja hankkeiden kautta, mutta jatkossa ne tulevat mahdollisesti koskemaan kaikkea tuotantoa.
Jarkko Kaleva haluaa olla kehityksessä etulinjassa ja lähti siksi mukaan Euroopan laajuiseen ilmastoviisaan maatalouden pilottitilaverkostoon. Suomesta hanketta vetävät Pro Agria Keskusten Liitto ja Pro Agria Etelä-Pohjanmaa.
”Sitä kohti mennään, että jatkossa maatilan on pystyttävä osoittamaan tehdyt ilmastotoimet, se on tuotannon edellytys. Pankit eivät anna rahoitusta muuten, eivätkä teollisuus ja kauppa ota vastaan kuin niitä tuotteita, joista tuottaja voi osoittaa täyttäneensä vaaditut kriteerit”, Kaleva sanoo.
Vastuullisuuden ja kestävän tuotannon nimissä vaaditaan tuottajilta yhä enemmän toimia. Niiden pitää olla tuottajalle kannattavia, Kaleva korostaa.
”Maidontuotannon puolella tuottaja pystyy ilmastoimilla jonkin verran nostamaan maidon hintaa. Isossa määrässä sentin kymmenyksetkin vaikuttavat.”
Jarkko Kaleva on osakkaana maatalousyhtymässä puolisonsa Outi Kalevan sekä vanhempiensa Paula ja Seppo Kalevan kanssa.
Tilalla on korkeatuottoinen karja, 130 lehmää ja lisäksi nuorkarjaa. Peltoa on viljelyksessä reilu 200 hehtaaria. Siitä noin puolet on nurmella ja toinen puoli ohralla, kauralla, vehnällä sekä syysruisvehnällä.
Laskelmien mukaan Kalevan tila ruokkii yli 5 000 ihmistä vuodessa ja tuotetun maitolitran hiilijalanjälki on reilusti keskimääräistä pienempi. Tilalla on kokeiltu monia hiiliviljelytoimia.
”Ilmastohankkeeseen lähtemisen ideana oli se, että systemaattisesti toteutettuna toimien vaikutuksista saadaan tietoa ja hyväksi havaitut vakiintuisivat meillä”, Jarkko Kaleva kertoo.
Tilalla on ollut vuoden käytössä myös lehmien metaanipäästöjä merkittävästi alentava Bovaer-ravintolisä.
”Selkeästi hyötyä tuovat uudistukset kiinnostavat. Monien hiiliviljelyn toimenpiteiden on todettu parantavan peltojen kestävyyttä ja kuntoa. Esimerkiksi joenrantalohkon jatkuvapeitteisyys estää mullan kulkeutumista tulvien mukana pellolta”, Kaleva havainnollistaa.
”Sään ääri-ilmiöiden lisääntyminen, kuten kuivuuden ja runsaitten sateitten vaihtelu, pakottaa hakemaan viljelytekniikoita, jotka antavat parhaan satotason ja kestävyyden”, hän jatkaa.
Nurmen ykkössadon heikot paikat voi karttakuvien perusteella korjata lannoituksella toiseen satoon, kertoo Jarkko Kaleva. Kuva: Taina RenkolaHankkeen myötä täsmälannoitus on käytössä suurella osalla peltoalasta.
”Tavoite on sadon laadun parantaminen ja lannoituksen optimointi. Maitotilalla kaikki lähtee onnistuneesta rehusta. Nurmen ja rehuviljan ravintoarvojen pitää olla hyvät.”
Satelliittikuvien perusteella Kaleva laatii kartat Yaran Atfarm-sovelluksessa ja siirtää lannoitussuunnitelman muistitikulla traktoriin.
Täsmälannoituksen tekniikan käytön mahdollistava apulannanlevitin hankittiin tilalle jo vuonna 2015, vaikka karttasovelluksista ei silloin ollut tietoa.
”Nurmen ykkössadon heikot paikat voi kuvien perusteella korjata lannoituksella toiseen satoon. Keväällä talvivaurioita pahoin kärsineet alueet taas voi jättää lannoittamatta, sillä lannoite ei satotasoa saisi niistä kuitenkaan korjattua.”
Kalevan kokemuksen perusteella Atfarmin satelliittikuviin perustuva arvio satotasosta on pitänyt hyvin paikkansa. Hän seuraa kuvista nurmen kasvua säännöllisesti.
Kalevan tilalla nurmi kylvetään monilajikkeisella siemenellä ja muokkaus tehdään pääosin kevyesti.
”Nurmen niitto tehdään pitkään sänkeen. Nurmikierrot on pidetty aina melko pitkinä, mutta nykyvaatimukset ovat muuttaneet uusimissykliä.”
Kalevan tilalla on käytössä typpitesteri, jolla viljakasvuston typentarvetta voidaan arvioida kasvun eri vaiheissa. Kuva: Taina RenkolaKalevalla on käytössä myös typpitesteri, jolla viljakasvuston typentarvetta voidaan arvioida kasvun eri vaiheissa.
”Typpilannoituksesta laitetaan kylvövaiheessa kaksi kolmannesta. Loput on lisätty satelliittikuvien ja typpitesterin antamien mittausten perusteella. Siinä tulee säästöä, kun lannoituksen pystyy tekemään tarpeen mukaan ja turha lannoittaminen jää pois.”
Samalla se on viljelijälle keino jakaa riskiä.
”Jos sääolot ovat huonot ja pilaavat sadon, olisi turha laittaa täyttä panosta peltoon, josta satoa ei ole tulossa. Myös typpilannoituksen oikea ajoittaminen näkyy säästönä. Kun rehuun saa korkean valkuaisainepitoisuuden, tarvitsee ostovalkuaista vähemmän.”
Testerin tuloksia Kaleva on seurannut pari vuotta.
”Vierekkäin olevien lohkojen kasvustoista ei silmällä huomaa eroa, mutta testerin lukemat sen näyttävät.”
Kaleva lisää, että pelkästään kuvia ja testeriä katsomalla ei tuloksia saa aikaan.
”Pitää tuntea pellot ja tehdä arviointia. Kone saattaa ehdottaa lannoitusta vaikkapa pellon päiden poljetuille paikoille, turha sinne olisi panoksia laittaa.”
- Osaston luetuimmat
