Peruna on ollut kasveista kannattavimpia, mutta kannattavuus on silti ollut haaste, sanoo Harri Alaviitala. Kuva: Taina Renkola
Satoja parantavat viljelyohjelmat kiinnostavat – ”Asioita pitää tehdä porkkanoiden eikä pakon kautta”
Suunnitelmallisesti satojen parantamisen eteen töitä tehneille viljelyohjelmat eivät välttämättä tuo isoa muutosta. Keskimääräistä satotasoa niiden toimin voidaan kuitenkin parantaa, arvioi tärkkelysperunaa viljelevä Harri Alaviitala.TilaajalleKauhava
Harri Alaviitala sanoo viljelymenetelmien uudistamisen kiinnostavan, jos niillä on mahdollista parantaa satotasoa ja siten tuottoa. Kuva: Taina RenkolaHarri Alaviitala viljelee Kauhavan Alahärmässä parikymmentä hehtaaria tärkkelysperunaa. Alaviitala on viljellyt kotitilaansa sivutoimisesti yli vuosikymmenen, ja perunaa on tuottanut jo edellinenkin sukupolvi. Alaviitalan isä on edelleen kausiapuna ja 16-vuotias poika on innokkaasti mukana traktorikuskina.
”Peruna on ollut kasveista kannattavimpia, mutta kannattavuus on silti ollut haaste. Hinta pitää olla sillä tasolla, että syksyn 2023 kaltainen märkyydestä johtuva mittava satomenetys on mahdollista ajoittain kestää.”
Alaviitala on panostanut satojen parantamiseen suunnitelmallisesti. Starttilannoitus ja peittaus on ollut käytössä jo vuosikymmenen. Kalkitus on hoidettu näyteanalyysien ohjaamalla tavalla.
”Uusia toimia on lehtilannoitus sekä typen hyötysuhdetta parantavan polysulfaatin käyttö. Sen myötä typpilannoituksen määrää on mahdollista hieman vähentää. Keskisadot ovat olleet kohtuullisia. Iso vaikutus on tietenkin kesän lämpösummalla ja sateilla.”
”Olen pyrkinyt aina kehittämään toimintaa, kokeilemaan uusia menetelmiä ja ratkaisuja. Äkkiä on 10 vuotta mennyt, opetellessa ymmärtämään perunanviljelyä”, hän jatkaa.
Seuraavana on suunnitelmissa pinta-alan käyttöä tehostavan automaattiohjauksen hankinta.
Lannoitteiden käytön optimointi ja muokkauskertojen vähentämisestä tuleva energiasäästö ovat keinoja vaikuttaa tuotokseen. Tehokkuutta tuo myös Kauhavalla toteutumassa oleva tilusjärjestely.
”Alueellamme on meneillään kolmas yritys tilusjärjestelyistä. Nyt se näyttää onnistuvan, riittävän vaihtomaan ansiosta.”
Alaviitala on mukana Bernerin Hyvän maan -viljelyohjelmassa. Lapuan Perunan sopimusviljelijänä hän lähti mukaan ensin pilottitilana ja ohjelman startattua jatkoi siinä.
”Ohjelmaan kuuluminen tuo pienen lisähinnan tärkkelykseen. Sillä saa katettua toimenpiteistä aiheutuvat kustannukset. Mahdollista tulosparannusta tulee nousseesta satotasosta”, laskee Alaviitala.
Hän korostaa, että uudistavan viljelyn kaltaisia asioita pitää tehdä porkkanoiden eikä pakon kautta. On oltava selvää mitä mitataan, mitä toimia on tehtävä ja mitä tuloksia odotetaan.
”Seuraan aktiivisesti alan kehitystä ja viljelymenetelmien uudistaminen on aina kiinnostanut, jos niillä on mahdollista parantaa satotasoa ja siten tuottoa. Kun pistän johonkin aikaani, koitan tehdä asian hyvin.”
Alaviitalalle viljelyohjelma ei ole tuonut tuntuvia muutoksia tekemiseen.
”Ehkä viljelykierron onnistuminen on isoin haaste. Viljelynäytteitä pitää myös ottaa enemmän. Ohjelman vaatimukset olen täyttänyt suureksi osaksi pelloillani jo entuudestaan.”
Kiinnostus perunanviljelyyn on ollut Harri Alaviitalan mukaan kasvussa pitkän notkahduksen jälkeen. ”Viljelyalassa nähtiin iso pudotus menneinä vuosina”, hän toteaa. Kuva: Taina RenkolaAlaviitala suhtautuu viljelyohjelmiin myönteisesti.
”Viljelyohjelmilla haetaan sitä, että satotasot olisivat keskimäärin parempia. Se on teollisuuden ja viljelijän etu, että koko viljelijäkunnan keskisatoa saadaan nostettua. Hyvin toimia jo tekeville ohjelmat eivät välttämättä uutta tuo, mutta osalle viljelijöistä kannattavuus voi parantua huomattavasti.”
Ohjelmien hyötynä hän pitää myös sitä, että toimenpiteiden vaikutuksia voidaan verrata verrokkitilojen kesken.
”Osalla on sitä asennetta, että tehdään vaan kuten aina ennenkin. Mutta kun eteen laitetaan eurot, vertailu siitä, miten toimenpiteet parantavat kannattavuutta, ehkä heräävät nämäkin viljelijät. Nuoret pohtivat ratkaisuja usein tarkemmin. Nuorten viljelijöiden tuen korotus ja tiukkojen kriteerien helpotus olisi tarpeen. Normaalikokoisen kasvinviljelytilan on vaikea saavuttaa tukeen vaadittu taso. Aloittavan viljelijän pitää saada riittävästi tukea ja neuvontaa, ettei heti epäonnistu ja menetä innostusta viljelyyn.”
Ohjelman tavoitteista haasteellisena Alaviitala pitää viljelykierron suositusta.
”Etenkin jos pinta-ala on pieni, viljelykierron toteutus kahden vuoden sykleissä voi olla haastavaa. Joka maa ei sovi yhtä hyvin perunalle. Tässä voisi ratkaisuna olla vaihtomaat viljelijöiden kesken.”
”Jatkuvuuden kannalta oleellinen kysymys onkin, jos tukitaso ennakoidusti tippuu, saadaanko korvaavat eurot markkinoilta?”
Kiinnostus perunanviljelyyn on ollut Alaviitalan mukaan kasvussa pitkän notkahduksen jälkeen.
”Viljelyalassa nähtiin iso pudotus menneinä vuosina. Nyt hinta on noussut pari vuotta, kun se 10 vuotta pysyi samassa tasossa kustannusten noususta huolimatta. On herätty siihen, että jotakin pitää tehdä jatkuvuuden turvaamiseksi. Kiinnostus viljelyyn tulee kannattavuuden kautta.”
Havahtuminen raaka-ainetuotannon saatavuuden turvaamiseen näkyy monina toimina.
”Bernerin ja Osuuspankin maksuaikajärjestely ja takaukset ovat hyviä asioita, mutta jos ei viljelijällä ole maksukykyä, ei voi investoida. Jatkuvuuden kannalta oleellinen kysymys onkin, jos tukitaso ennakoidusti tippuu, saadaanko korvaavat eurot markkinoilta?”
- Osaston luetuimmat
