• Tanskalaisviljelijät joutuvat odottamaan ensi syksyyn lisätietoja Bovaerista

    419 tanskalaista viljelijää on tähän mennessä raportoinut rehun syönnin vähenemisestä ja 434 maidontuotannon vähenemisestä Bovaerin käytön aloittamisen jälkeen.
    Tanskalaisviljelijöillä on mahdollisuus viivästyttää Bovaerin käytön aloittamista syksyyn, kunnes saadaan uutta tutkimustietoa lisäaineen käytöstä.
    Tanskalaisviljelijöillä on mahdollisuus viivästyttää Bovaerin käytön aloittamista syksyyn, kunnes saadaan uutta tutkimustietoa lisäaineen käytöstä. Kuva: Jaana Kankaanpää
    Maatalous|Maidontuotanto
    17.12.202518:00
    Piia Lehojärvi

    Tanskan elintarvike-, maatalous- ja kalastusministerin Jacob Jensenin mukaan viljelijät voivat odottaa lisätietoja rehun lisäaineesta Bovaerista, kunnes Aarhusin yliopisto saa tutkimuksensa valmiiksi ensi syksynä.

    Asiasta kirjoittaa tanskalainen Lansbruksavisen.

    Viljelijät voivat kuitenkin halutessaan aloittaa Bovaerin käytön vasta syksyllä, ja siten lykätä sen ruokintaa, kunnes viranomaisilla on paremmat mahdollisuudet arvioida ilmoitettuja eläinten hyvinvointiin ja tuotantoon liittyviä ongelmia.

    Tanskassa Bovaeria on käytettävä rehun seassa 80 päivänä vuodessa. Siksi on mahdollista ajoittaa sen käyttö vasta syksylle.

    419 tanskalaista viljelijää on tähän mennessä raportoinut rehun syönnin vähenemisestä ja 434 maidontuotannon vähenemisestä Bovaerin käytön aloittamisen jälkeen. Usein on raportoitu molemmista yhtä aikaa.

    Ministeri korostaa, että viljelijät voivat jo nyt keskeyttää Bovaerin käytön, jos eläimet sairastuvat tai niillä on oireita, joiden katsotaan liittyvän ruokintaan. Tanskan elintarvikevirasto linjasi aiemmin, että tuottajat voivat lopettaa Bovaer-rehulisäaineen antamisen lehmille, jos he huomaavat nautojen sairastuvan tai ne oirehtivat muuten.

    Lisää aiheesta
    • Suomessa Bovaerin käyttö on vapaaehtoista.

      Maidontuotanto | Tanskassa lievennettiin Bovaerin käyttöpakkoa – syy lehmien joukkosairastumisiin edelleen pimennossa

    Monet tanskalaiset poliitikot ovat Landbruksavisenin mukaan kritisoineet Bovaerin käytön jatkamista. Esimerkiksi Tanskan demokraattipuolueen Kristian Bøgsted viittasi jo julkaistuihin tutkimuksiin, joista ainakin yhdessä havaittiin, että lisäaineen anto aiheutti odottamattoman negatiivisen vaikutuksen syöntiin ja maidontuotantoon.

    Jensen puolusti Bovaeria sillä, että aine on EU:n hyväksymä, ja että siitä on tehty sekä tanskalaisia ​​kokeita että käytännön testejä. Hän myönsi, että jotkut tanskalaisista kokeista ovat osoittaneet rehun syönnin vähenemistä ja joissakin tapauksissa maidontuotannon vähenemistä, mutta sanoi samalla, että Seges Innovationin käytännön kokeet eivät ole osoittaneet maidontuotannon vähenemistä. Hän toisti, että Bovaerin ja raportoitujen ongelmien välistä lopullista syy-yhteyttä ei ole vielä dokumentoitu, mutta että hallitus reagoi raporttien laajuuteen mukauttamalla käytön puitteita ja teettämällä tarkemman tutkimuksen.

    Tanskalla on kunnianhimoiset tavoitteet vähentää päästöjään, ja jos metaania vähentävää lisäainetta ei karjatiloilla voi käyttää, tarvitaan muita toimia. Tällainen voi olla esimerkiksi hiilidioksidiverotus, kirjoittaa Landbruksavisen.

    Lisää aiheesta
    • Suomessa Bovaerin käyttö on vapaaehtoista.

      Maidontuotanto | Bovaeria lehmilleen syöttäneet tilat raportoivat eläinten terveysongelmista

    • Märehtijöiden metaanipäästöjä pidetään ruuantuotannossa isona ongelmana. Ratkaisuksi kehitetään rehulisäaineita. Kuvituskuva.

      Maidontuotanto | Bovaerin käyttö on laajentumassa lehmien lisäksi muihin märehtijöihin – rehulisäaineet ovat metaanipäästöjen hallinnan ytimessä

      Tilaajalle
    • Yksi lehmä tuottaa noin 150 kiloa metaania vuodessa.

      Maidontuotanto | Lehti: Tanskan elintarvikevirasto selvittää mahdollisia Bovaer-ongelmia

    Artikkelin aiheet
    Bovaer-rehulisäaine
    Tanska
  • Mainos: Suomen Ajoneuvopantti Oy

    Lainaa traktoria vastaan – uusi mullistava rahoituspalvelu tarjoaa joustavuutta maatilan menoihin

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Kasvintuotanto | Pentti Heikura kasvatti perunoita turpeessa ja lannoitti ne tuhkalla – sato yllätti

      Tilaajalle
    • 2

      Maidontuotanto | Tuomas ja Ida-Maria Pietiläinen ostivat lopettavan tilan robotin ja koko karjan

      Tilaajalle
    • 3

      Kasvintuotanto | Biostimulantit kiinnostavat viljelijöitä

      Tilaajalle
    • 4

      Maatalouskoneet | Suomalainen ohjelmistoyhtiö teki kansainvälisen läpimurron

    • 5

      Maatalouskoneet | Suomessa valmistettu uutuuskone leikkaa ja kerää ruokoja rannoilla

      Tilaajalle
    • 6

      Maidontuotanto | “Halusin, että lehmät jäisivät” – päätös, joka muutti Vakkamäen tilan suunnan

      Tilaajalle
    • 7

      Talous | Maatalouden energiaveron lisäpalautus maksetaan syyskuun lopussa

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Lypsyrobottien määrä kasvaa tiloilla. Viiden vuoden päästä robottitiloja ennustetaan olevan 1 800, kirjoittaa Erkki Holma. Kuvituskuva.
    Kolumni
    Erkki Holma

    Koneviesti | Maidon tuottaminen jää harvojen käsiin – ”Vaikka lypsy automatisoidaan, työmäärä ei paljoa vähene”

  • Veikko Jokitalo kehittää tilaansa talousosaajan silmin.

    Koneviesti | Talousmies maidontuottajana – Veikko Jokitalo panostaa talouden suunnitteluun ja arjen prosessien kehittämiseen

  • Koneviesti | Luken tutkimusnavetan uudistus vie lehmien ruokinnan uudelle tasolle

    Tilaajalle