Bovaerin käyttö on laajentumassa lehmien lisäksi muihin märehtijöihin – rehulisäaineet ovat metaanipäästöjen hallinnan ytimessä
Suomessa seurataan Tanskan tilannetta ja tutkimusta Bovaer-rehulisän vaikutuksista lypsylehmiin. Ilmastotoimena rehulisäaineiden käyttö on laajentumassa.Tilaajalle
Märehtijöiden metaanipäästöjä pidetään ruuantuotannossa isona ongelmana. Ratkaisuksi kehitetään rehulisäaineita. Kuvituskuva. Kuva: Johannes TervoTanskassa metaaninvähennyskeinojen käyttö yli 50 lypsylehmän karjoissa tuli pakolliseksi tämän vuoden alusta. Suurin osa tiloista valitsi rehun lisäaine Bovaerin käytön, joka oli aloitettava viimeistään lokakuussa 2025.
Suomessa Bovaerin käyttö on vapaaehtoista.
Tanskassa on herännyt laaja keskustelu Bovaerin käytöstä ja huoli eläinten hyvinvoinnista. Useat tuottajat ovat kertoneet tiedotusvälineille lehmien kunnon heikentymisestä ja alentuneista tuotoksista.
Kansainvälisesti 3-NOP-lisäaineesta on valmistunut toistasataa tutkimusta. Niissä aine on todettu turvalliseksi eläimille ja ihmisille oikein käytettynä. Tanskan tilanne ei tällä hetkellä johda Suomessa toimenpiteisiin.
”Suomessa seurataan Tanskan tilannetta ja tutkimusta tarkasti”, sanoo johtava asiantuntija Eeva Saarisalo maa- ja metsätalousministeriöstä.
”Tanskan tapauksista ei ole olemassa näyttöä, että lehmien kuolema johtuu lisäaineesta.”
Maailmalla on Saarisalon mukaan käynnissä useita metaanipäästöjä alentavia lisäaineita koskevia tutkimuksia. Toistaiseksi vain 3-NOP on hyväksytty EU:ssa käyttöön, ja vain lypsylehmille, emolehmille ja tiineenä oleville hiehoille.
Parasta aikaa on meneillään hakemusprosessi 3-NOP-lisäaineen käytön laajentamisesta muille märehtijöille.
Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen Efsan lausuntoa odotetaan keväällä 2026. Jos lausunto on positiivinen, hyväksynnän myöntää komissio yhdessä jäsenvaltioiden kanssa.
”Nautatiloille laajennus toisi helpotusta käytännön työhön, sillä tähän saakka lisäainetta ei ole voinut antaa nuorkarjalle”, toteaa tutkimusprofessori Marketta Rinne Luonnonvarakeskuksesta (Luke).
Bovaerin kaltaisten metaanipäästöjä vähentävien lisäaineiden käyttö tulee siis todennäköisesti lisääntymään.
”Tosiasia on, että märehtijöiden tuottama metaani on ruuantuotannossa mittava ilmastopäästö. Vaihtoehtoina päästöjen vähentämiseksi on 3-NOP:n kaltaiset rehun lisäaineet tai nautaeläinten määrän vähentäminen. Jalostuksella voidaan toki muokata eläinten rehunkäyttökykyä ja sitä kautta vähentää päästöjä, mutta tätä kautta vaikutusten saaminen vie varsin paljon aikaa”, Saarisalo sanoo.
Tanskassa lehmien kuolemien syistä ei ole annettu virallista selvitystä. Tanskan elintarvikevirasto tutkii asiaa Aarhusin yliopiston kanssa. Keskustelussa vastuunkantoa on vaadittu maan elintarvike-, maatalous- ja kalastusministeri Jacob Jenseniltä.
Rinne rauhoittelee tilannetta todeten, että Bovaer on EU:ssa hyväksytty ja Efsan arvioima rehun lisäaine, jonka turvallisuudesta on vahva tutkimusnäyttö.
”Tanskan tapauksista ei ole olemassa näyttöä, että lehmien kuolema johtuu lisäaineesta. Hämmästelen sitä vastustusta, jota tätä kattavasti tieteellisesti tutkittua ainetta kohtaan ilmenee. Metaanipäästöjä halutaan vähentää, nyt siihen on kehitetty toimiva, turvallinen ratkaisu lisäaineen muodossa”, Rinne muistuttaa.
Bovaerin sisältämän 3-nitroksypropanolin eli 3-NOP-rehulisäaineen vaikutusta lypsylehmien metaanin tuotantoon on tutkittu maailmalla paljon.
Suomessa lisäaineen tehoa on tutkittu nurmipohjaisella ruokinnalla Luken vetämässä, vuosi sitten päättyneessä Irma-hankkeessa. Valio oli hankkeessa mukana pilottitilojensa kautta. Viime viikolla Valio tiedotti jatkavansa Bovaerin käyttöä.
”Elintarviketurvallisuus ja eläinten hyvinvointi ovat Valion kaiken toiminnan perusta. Jos meillä heräisi epäilys turvallisuudesta, keskeyttäisimme käytön ja selvittäisimme vaikutukset ennen mahdollisia jatkotoimia”, toteaa Valion ilmasto-ohjelman johtava neuvonantaja Juha Nousiainen.
Nousiainen kertoo Valion saaneen kuluttajayhteydenottoja asiasta.
”Keskustelu ruoasta ja eläinten hyvinvoinnista herättää kiinnostusta, sillä ne koskettavat meitä kaikkia ja liittyvät suoraan terveyteen. On tärkeää, että aiheesta keskustellaan faktoihin perustuen ja että tietoa jaetaan avoimesti, sillä avoimuus lisää luottamusta.”
Nousiaisen mukaan Valio tekee laajasti tieteeseen perustuvaa ilmastotyötä vähentääkseen maidontuotannon päästöjä. Yksi vaikutuskeinoista on lehmien ruokinta.
”Kunnianhimoisiin ilmastotavoitteisiin ei voi päästä muuten kuin kokonaisvaltaisilla ohjelmilla, mukaan lukien metaanipäästöjen hallittu vähentäminen. Valio selvittää ja kehittää tällä hetkellä useita metaaninvähennysteknologioita. Rehunlisäaineesta on käynnissä kaupallinen pilotti ja sen tulokset määrittelevät jatkon”, hän sanoo.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
