• Ghanassa pantiin pellot tuottamaan

    Maatalous
    12.3.201215:00
    MT toimitus

    TAMALE, GHANA

    ”En ole eläessäni ansainnut tällaisia rahoja”, ghanalainen Fusiena Idrisso tunnustaa saatuaan viime satokaudella riisistään 150 euroa.

    Seitsemän lapsen äiti uurastaa nyt uuden sadon toivossa kyläpäällikön hänen viljeltäväkseen antamalla pellolla.

    Mentyään naimisiin 14 vuotta sitten Idrisso on ollut enimmäkseen kotiäitinä ja tehnyt satunnaisia päivätöitä toisten mailla alle euron päiväpalkalla.

    Ghanan valtio on nyt alkanut osoittaa kesantona olleita peltoja maattomien viljeltäviksi. He saavat myös siemeniä, lannoitteita ja työnohjausta. Hanketta tukee Afrikan vihreän vallankumouksen liitto (Agra) Tanskan kehitysyhteistyövaroilla.

    ”Hanke on yli tuplannut maissi- ja riisisadot Pohjois-Ghanassa”, Pohjois-Ghanan maatalousjohtaja Joseph Faalong sanoo.

    Leipäkoriksi kutsutun hankkeen tarkoitus on tehostaa viljelymaan käyttöä.

    Omistajat, joilla on peltoja kesannolla, suostutellaan ottamaan maat käyttöön tai luovuttamaan ne toisten viljeltäviksi. Vuokra maksetaan viljana sadonkorjuun jälkeen.

    Kun peltojen käytöstä on sovittu kiinnostuneiden kesken, valtion traktori muokkaa maat ja viljelijät saavat tarvittavat tuotantopanokset. Apu ei ole ilmaista, kulut veloitetaan sadosta.

    Faalongin mukaan kyläläiset saavat tarvikkeet kuitenkin valtiolta tuettuun hintaan.

    Hankkeella halutaan parantaa 250 000 pienviljelijän ammattitaitoa ja elinoloja.

    Kesantomaista muodostettuja ”blokkitiloja” on Pohjois-Ghanassa noin 60, ja mukana olevien viljelijöiden luku vaihtelee, Faalong kertoo.

    Esimerkiksi Idrisson blokissa työskentelee kymmenen koulua käymätöntä naista.

    ”Valvomme sitä, että viljelijät tekevät oikeat asiat oikeaan aikaan”, Savannin maataloustutkimuslaitoksen riisiohjelmaa johtava tohtori Wilson Dogbe kertoo.

    Faalongin mukaan Pohjois-Ghanaan on perustettu 16 mallipeltoa, joita käytetään viljelijöiden koulutuksessa.

    Ikänsä seudulla riisiä viljellyt Lukmanu Whumbi sanoo alkaneensa ymmärtää, miksi hänen satonsa jäi aina heikoksi.

    ”Olen oppinut, että on tärkeää käyttää oikeita määriä lannoitteita, huolehtia harvennuksesta ja kylvää parempia siemeniä.”

    ISAIAH ESIPISU/IPS

    Avaa artikkelin PDF

    Artikkelin aiheet
    Ghana
    maatalous
    kehitysyhteistyö
    pienviljelijät
    riisinviljely
  • Mainos: Eastman / AIV
    Erno Rastila ja Päivi Pakarainen kertovat, että märälle rehulle osattiin annostella riittävästi säilöntäainetta vasta, kun oli punnittu myös märkiä kuormia.

    Säilörehun säilöntälaatu vaikuttaa lypsykarjan terveyteen

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Kasvintuotanto | Pentti Heikura kasvatti perunoita turpeessa ja lannoitti ne tuhkalla – sato yllätti

      Tilaajalle
    • 2

      Maidontuotanto | Tuomas ja Ida-Maria Pietiläinen ostivat lopettavan tilan robotin ja koko karjan

      Tilaajalle
    • 3

      Kasvintuotanto | Biostimulantit kiinnostavat viljelijöitä

      Tilaajalle
    • 4

      Maatalouskoneet | Suomalainen ohjelmistoyhtiö teki kansainvälisen läpimurron

    • 5

      Maatalouskoneet | Suomessa valmistettu uutuuskone leikkaa ja kerää ruokoja rannoilla

      Tilaajalle
    • 6

      Maidontuotanto | “Halusin, että lehmät jäisivät” – päätös, joka muutti Vakkamäen tilan suunnan

      Tilaajalle
    • 7

      Talous | Maatalouden energiaveron lisäpalautus maksetaan syyskuun lopussa

      Tilaajalle