• Köyhässä Virossa kasvanut eläinlääkäri koulii nyt suomalaisia maitotiloja menestykseen

    Lehmätiimin yrittäjä, eläinlääkäri Viljar Sedrik hakee vuosittain lisää oppia maailmalta, sillä paikallaan pysyminen on hänen mielestään taaksepäin menoa.
    Tilaajalle
    Virolaistaustainen Viljar Sedrik on tuonut suomalaisille karjatiloille kansainvälistä ajattelutapaa. ”Johtamistaitoa ja tiimityötä ei sovi unohtaa myöskään karjataloudessa”, hän sanoo. Tiineystarkastukset ja ruokinnan analysointi on merkittävä osa keikka-arkea.
    Virolaistaustainen Viljar Sedrik on tuonut suomalaisille karjatiloille kansainvälistä ajattelutapaa. ”Johtamistaitoa ja tiimityötä ei sovi unohtaa myöskään karjataloudessa”, hän sanoo. Tiineystarkastukset ja ruokinnan analysointi on merkittävä osa keikka-arkea.  Kuva: Anne Anttila
    Maatalous|Maidontuotanto
    1.5.202406:00
    Anne Anttila
    Kalajoki

    ”Olen tällainen intohimoinen kokemusasiantuntija ja omalla tavallaan myös laiska työnarkomaani”, kalajokinen Viljar Sedrik, 37, esittelee itsensä.

    Eläinlääkäri Sedrik on kotoisin Virosta.

    ”Olen lähtöisin hyvin vaatimattomista olosuhteista. Lapsuudenkotiani asuttiin neljän sukupolven voimin. 1990-luvun Viro oli hyvin köyhä, joten pakon sanelemana myös meillä oli pieni perheviljelmä kotieläimineen. Omasta maasta saatiin lisää ruokapöytään. Töitä oli, mutta aina ei saanut kuitenkaan palkkaa, joten elannon eteen täytyi käyttää myös luovuutta”, Sedrik kertoo.

    ”Tarton ovet avautuivat tuolloin helpommin kuin esimerkiksi Suomessa, mutta opiskelun eteen piti tehdä lujasti töitä.” Viljar Sedrik

    Pikkupoikana hän halusi hevostohtoriksi.

    ”Olin pienenä ratsastusta harrastava hevospoika. Kustansin ratsastustunnit tekemällä tallitöitä. Intoa ei laimentanut edes kahdenkymmenen kilometrin edestakainen polkupyörämatka, jonka tein noin neljä kertaa viikossa. Tallille oli vain päästävä.”

    Käytyään lukion Sedrik hakeutui Tarton kovatasoiseen ”lehmäkouluun”, jossa koulutuksen pääpaino on ennaltaehkäisevä lääketiede.

    ”Pääsin ensiyrittämällä sisään. Toki Tarton ovet avautuivat tuolloin helpommin kuin esimerkiksi Suomessa, mutta opiskelun eteen piti tehdä lujasti töitä. Yliopistossa opiskelija oli heti omillaan ja jos opinnot kyykkäsivät vielä kolmannenkin yrittämisen jälkeen, ovet sulkeutuivat.”

    Työn vastapainona Viljar Sedrik harrastaa ilmailua. Takana on muutamia hyppyjä laskuvarjolla ja menossa on lentolupakirjan hankinta, hän paljastaa.
    Työn vastapainona Viljar Sedrik harrastaa ilmailua. Takana on muutamia hyppyjä laskuvarjolla ja menossa on lentolupakirjan hankinta, hän paljastaa. Kuva: Anne Anttila

    Opiskelut sujuivat kuitenkin mallikkaasti siitäkin huolimatta, että Sedrik kävi niiden ohella myös töissä.

    ”Virossa ei käytännössä ollut opintotukijärjestelmää, joten elämä täytyi kustantaa omasta lompakosta. Niinpä tein kaikki illat ja viikonloput töitä. Alussa järjestyksenvalvojana ja myöhemmin parin vuoden ajan metallitehtaassa. Opiskelin myös sorkkahoitajaksi. Näin sain tasattua työmäärää, mutta tulolähde pysyi kuitenkin vakaana. Kuusi toiminnan täyteistä vuotta opetti myös keskittymään, sillä aika ei olisi riittänyt uusintoihin”, Sedrik kuvailee.

    Valmistuttuaan vuonna 2011 Sedrik sai kesätyöpaikan Suomen Ylivieskasta.

    ”Hyppy kiireisen kunnaneläinlääkärin saappaisiin oli antoisa. Myös taloudellisesti, sillä kesätienesteillä sain maksettua opintolainat ja sisustettua asunnon. Samalla opin myös kieltä.”

    Kesäpestin jälkeen hän palasi Viroon.

    ”Työskentelin vuoden ajan pienessä, 450 lehmän navetassa. Tilakoot Virossa ovat yleensä isoja, mutta kyseisessä navetassa ei tarvittu kuitenkaan päätoimista eläinlääkäriä, joten tein rinnalla myös seminologin ja ruokintasuunnittelijan hommia.”

    ”Virossa ei käytännössä ollut opintotukijärjestelmää, joten elämä täytyi kustantaa omasta lompakosta.” Viljar Sedrik

    Vuodesta 2012 lähtien Viljar Sedrik on toiminut päätoimisesti Kalajokilaakson alueella.

    ”Alunperin tulin kahdeksi kuukaudeksi, mutta tässä sitä vielä ollaan. Tänne oli helppo jäädä. Ensimmäiset kolme vuotta toimin kunnaneläinlääkärinä ja vuodesta 2015 lähtien olen vetänyt omaa praktiikkaa.”

    Muutosten tekeminen ruokkii mielenkiintoa. Tämän ajatuksen ympärille eläinlääkäri on rakentanut myös oman yrityskuvionsa.

    Sedrikin luotsaama Lehmätiimi Oy poikkeaa totutusta kaavasta, sillä toiminnan keskiössä on nautojen työterveyshuolto.

    ”Panostamme vahvasti nykyaikaiseen ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon. Samalla teemme kiireettömiä toimenpiteitä, kuten nupotuksia ja tiineystarkastuksia. Myös ruokinnan analysointi, sorkkahoidot, koulutukset sekä tilatiimipäivät ovat vahvassa roolissa.”

    ”Ilokseni olen huomannut, että johtamistaitojen ohella myös ruokinnan osaaminen on parantunut.” Viljar Sedrik

    Vakiotiloja kiertävänä eläinlääkärinä Sedrik on oppinut tunnistamaan tilojen kipupisteet.

    ”Alussa tilojen suurin haaste oli johtamisen taito. Myös luotettavan työvoiman löytäminen lukeutuu avaintekijöihin. Ilokseni olen huomannut, että johtamistaitojen ohella myös ruokinnan osaaminen on parantunut.”

    Tiloilla on ymmärrety esimerkiksi umpilehmien ruokinnan tärkeys.

    ”Kollegani Virpi Kurkela kiteytti asian hyvin; lehmän lypsykausi on kuin lentokoneen lento. Umpikausi on lähtökiito ja onnistuessaan lennosta tulee hyvä. Jos lähtö ei onnistu, lento saattaa päätyä hätälaskuun. Käytännössä umpikauden epäonnistuminen saattaa pilata koko lypsykauden”, Sedrik selvittää.

    Osaamistaan Viljar Sedrik täydentää muun muassa kansainvälisillä konferensseilla.

    ”Vuosittain haen oppia jostakin päin maailmaa, sillä paikallaan pysyminen on taaksepäin menoa. Vaikka toiminta on paikallista, niin maailma tarjoaa paljon uutta. Jos ei muuta, niin ainakin erilaisia näkemyksiä.”

    Lehmätiimi Oy

    Nautojen työterveyshuolto, Kalajoki

    Perustettu 2019

    Yrittäjä Viljar sedrik

    Ulkopuolisia työntekijöitä 2

    Palvelut:

    Karjan suunnitelmallinen terveydenhoito, akuutti sorkkahoito, ennaltaehkäisevä sorkkahoito

    Kalajoen Vuoden Nuori yritys 2023

    Lisää aiheesta
    • Sorkkaterveydessä Eurassa sijaitseva Mäkitalon tila on Suomen kärkeä. ”Parret pidetään kuivina”, Mika Höynälä kertoo. ”Poistoja ei ole huonojen sorkkien takia tarvinnut tehdä miesmuistiin.”

      Maidontuotanto | ”Lehmä on elämän äiti” – maailman maitotilat muuttuvat mustavalkoisiksi, mutta Eurasta löytyy tila, jossa uskotaan suomenkarjan voimaan

    • ”Tämä 15 kuukauden ikäinen mulli oireili pari viikkoa, mutta selvisi kuitenkin taudista”,  Jari Haapamäki sanoo ja kertoo olevansa iloinen, että sitä ei tarvinnut lopettaa.

      Maidontuotanto | Harvinainen tauti tappoi sastamalalaiselta maitotilalta 24 lehmää – oletettavasti syynä rehun bakteerimyrkky

      Tilaajalle
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Kasvintuotanto | Pentti Heikura kasvatti perunoita turpeessa ja lannoitti ne tuhkalla – sato yllätti

      Tilaajalle
    • 2

      Maidontuotanto | Tuomas ja Ida-Maria Pietiläinen ostivat lopettavan tilan robotin ja koko karjan

      Tilaajalle
    • 3

      Kasvintuotanto | Biostimulantit kiinnostavat viljelijöitä

      Tilaajalle
    • 4

      Maatalouskoneet | Suomalainen ohjelmistoyhtiö teki kansainvälisen läpimurron

    • 5

      Maatalouskoneet | Suomessa valmistettu uutuuskone leikkaa ja kerää ruokoja rannoilla

      Tilaajalle
    • 6

      Energia | Neljännes Tapiolan maitotilan sähköstä tuotetaan omalla aurinkovoimalla

      Tilaajalle
    • 7

      Talous | Maatalouden energiaveron lisäpalautus maksetaan syyskuun lopussa

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Lypsyrobottien määrä kasvaa tiloilla. Viiden vuoden päästä robottitiloja ennustetaan olevan 1 800, kirjoittaa Erkki Holma. Kuvituskuva.
    Kolumni
    Erkki Holma

    Koneviesti | Maidon tuottaminen jää harvojen käsiin – ”Vaikka lypsy automatisoidaan, työmäärä ei paljoa vähene”

  • Veikko Jokitalo kehittää tilaansa talousosaajan silmin.

    Koneviesti | Talousmies maidontuottajana – Veikko Jokitalo panostaa talouden suunnitteluun ja arjen prosessien kehittämiseen

  • Koneviesti | Luken tutkimusnavetan uudistus vie lehmien ruokinnan uudelle tasolle

    Tilaajalle