• Uuteen navettaan pisti viime vuonna rahansa vain harva, energiaratkaisuihin taas investointeja ennätysmäärin

    Maatalouden aloitustukia saaneiden määrä kasvoi 58 yrittäjällä edellisestä vuodesta.
    Hakkeesta saadaan lämpöä yhä useammalle maatilalle, sillä suomalaiset maatilat investoivat viime vuonna varsinkin aurinkopaneeleihin ja hakelämpökeskuksiin. Arkistokuva.
    Hakkeesta saadaan lämpöä yhä useammalle maatilalle, sillä suomalaiset maatilat investoivat viime vuonna varsinkin aurinkopaneeleihin ja hakelämpökeskuksiin. Arkistokuva. 
    Maatalous|Energia
    14.1.202511:30
    Heli Lehtelä

    Ely-keskukset rahoittivat viime vuonna 2637 maatalouden investointia, joihin myönnettiin avustusta noin 118 miljoonaa euroa. Eniten avustusta myönsivät Varsinais-Suomen, Pohjois-Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan Ely-keskukset.

    Maatilat ovat viime vuosina investoineet energiantuotantoon ja -säästöön ennennäkemättömällä tavalla. Sama suuntaus jatkui myös viime vuonna. Navettoihin myönnetyn investointituen määrä kaksinkertaistui edellisvuodesta, mutta pysyi edelleen varsin vähäisenä vuosikymmenen vaihteeseen verrattuna.

    Maatilat ovat investoineet varsinkin aurinkopaneeleihin ja hakelämpökeskuksiin sekä esimerkiksi led-valaistukseen. Sen sijaan maatilojen biokaasulaitosinvestointeja ei ole parina viime vuonna tuettu lainkaan. Kaiken kaikkiaan Ely-keskukset rahoittivat 607 energiainvestointia yhteensä noin 29 miljoonalla eurolla.

    Tuettujen energiainvestointien määrä tulee jatkossa vähenemään. Tulevina vuosina energiainvestointeja voidaan tukea korkeintaan 10 miljoonalla eurolla, joka maksetaan maatilatalouden kehittämisrahastosta (Makera). Energiainvestointien tukitasoa laskettiin maaliskuussa 50 prosentista 40 prosenttiin. Suurin osa viime vuonna tuetuista energiainvestoinneista haettiinkin alkuvuodesta, ennen tukitason laskua.

    ”Tällä hetkellä maitotilojen investoinnit eivät kuitenkaan korvaa lopettavilta maitotiloilta poistuvia lypsylehmäpaikkoja.” Aulis Kuusela

    Navettainvestoinnit ovat olleet viime vuosina aiempaa vähäisempiä muun muassa maatalouden kustannusten noususta johtuen. Viime vuonna navettainvestointien määrä kasvoi ja niihin myönnettiin avustusta kaksinkertainen määrä vuoteen 2023 verrattuna.

    Ely-keskukset myönsivät lypsykarjanavettojen investointeihin avustusta 28,5 miljoonaa euroa.

    ”Tällä hetkellä maitotilojen investoinnit eivät kuitenkaan korvaa lopettavilta maitotiloilta poistuvia lypsylehmäpaikkoja. Viime vuoden lypsylehmäpaikkojen lisäys investointien myötä on vain noin 3 000 paikkaa, kun samaan aikaan lopettavien tilojen mukana maidontuotannosta poistuu noin 10 000 lehmää vuodessa”, kertoo erityisasiantuntija Aulis Kuusela Ruokavirastosta.

    Investoivat tilat eivät siis lisää tuotantoa yhtä paljon kuin mitä lopettavien tilojen tuotanto on.

    ”Jotta maidontuotanto Suomessa ei laskisi, olisi investointeja tehtävä nykyiseen nähden kaksinkertainen määrä vuosittain.”

    Lihakarjatalouden investointeihin Ely-keskukset myönsivät 6,4 miljoonaa euroa avustusta. Viime vuoden maaliskuun puolivälistä alkaen tukea sai jälleen muutaman vuoden tauon jälkeen myös lihakarjatalouden navettojen laajentamiseen ja uusien rakentamiseen. Viime vuosina on tuettu vain lihakarjanavettojen peruskorjausta.

    Viime vuonna nuoren viljelijän aloitustuen sai 288 uutta maatalousyrittäjää ja 8 porotalouden elinkeinonharjoittajaa. Maatalouden aloitustukia saaneiden määrä kasvoi 58 yrittäjällä vuodesta 2023. Maatalouden aloitustukea myönnettiin yhteensä noin 10,3 miljoonaa euroa avustuksena ja porotalouden aloitustukea 200 000 euroa.

    Lisää aiheesta
    • Loimaalaisen Riuttaskorven Luomutilan naudat nauttimassa loppukesän auringosta. Tilalle ollaan rakentamassa uutta lypsykarjapihattoa.

      Maidontuotanto | Varsinais-Suomen maidontuottajat uskaltavat investoida – luottamus tulevaisuuteen vahvempaa kuin muualla

      Tilaajalle
    • Tuotantorakentaminen painottui myös vuonna 2023 totuttuun tapaan Länsi-Suomeen ja erityisesti pohjalaismaakuntiin. Seinäjokelaisen maatalousyrittäjän Juhani Pitkärannan kylmäpihatto hiehoille oli helmikuussa viimeistelyä vaille valmis.

      Rakentaminen | Investointitukien määrä jatkaa laskuaan – isoja eläinpuolen rakennushankkeita vain vähän

      Tilaajalle

    Muokattu 14.1: Ruokavirasto korjasi tiedotteensa euromäärää. Myönnettyjen avustusten euromäärä oli 118 miljoonaa euroa vuonna 2024.

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Kasvintuotanto | Pentti Heikura kasvatti perunoita turpeessa ja lannoitti ne tuhkalla – sato yllätti

      Tilaajalle
    • 2

      Maidontuotanto | Tuomas ja Ida-Maria Pietiläinen ostivat lopettavan tilan robotin ja koko karjan

      Tilaajalle
    • 3

      Kasvintuotanto | Biostimulantit kiinnostavat viljelijöitä

      Tilaajalle
    • 4

      Maatalouskoneet | Suomalainen ohjelmistoyhtiö teki kansainvälisen läpimurron

    • 5

      Maatalouskoneet | Suomessa valmistettu uutuuskone leikkaa ja kerää ruokoja rannoilla

      Tilaajalle
    • 6

      Energia | Neljännes Tapiolan maitotilan sähköstä tuotetaan omalla aurinkovoimalla

      Tilaajalle
    • 7

      Talous | Maatalouden energiaveron lisäpalautus maksetaan syyskuun lopussa

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Volter Oy on Heizomatin uusi maahantuoja. Yhteistyötä on tehty aiemminkin. Kuva Heizomatin osastolta Agritechnicasta, missä esiteltiin teollisuuslaitokseen sopivaa pakkausmateriaalien polttamiseen perustuvaa lämmöntuotantoa.

    Koneviesti | Kattilavalmistaja Heizomat:n edustus Suomessa Volter Oy:lle

  • AlfaFlamen 1 000 kW:n biouuni on sijoitettu konttiin. Uunia käytetään kasvihuoneiden ja kuivaamon lämmönlähteenä. Uunin tuottama ilma johdetaan 1000 mm kanavia pitkin joko kasvihuoneeseen tai kuivaamoon. Hake syötetään erillisestä siilosta ruuvin avulla uuniin.

    Koneviesti | Biolämpökontti viljankuivaamon ja kasvihuoneiden lämmönlähteenä – kustannusten jakautuminen lyhentää takaisinmaksuaikaa

    Tilaajalle
  • OptiGrid-järjestelmä skaalautuu eri kohteisiin.

    Koneviesti | Avant Powerilta mikroverkkojärjestelmä – uuden tutkimushankkeen tavoitteena on yhdistää uusiutuvan energian tuotanto yhdeksi kokonaisuudeksi