Varsinais-Suomen maidontuottajat uskaltavat investoida – luottamus tulevaisuuteen vahvempaa kuin muualla
Varsinais-Suomi ei ole maitomaakunta, mutta sen maidontuottajat luottavat tuotantosuuntaansa muiden maakuntien lypsykarjatilallisia vahvemmin. Korotetut investointituet ovat vahvistaneet uskoa tulevaisuuteen.Tilaajalle
Loimaalaisen Riuttaskorven Luomutilan naudat nauttimassa loppukesän auringosta. Tilalle ollaan rakentamassa uutta lypsykarjapihattoa. Kuva: Jaana KankaanpääTuotantoaan jatkavia ja investointeja suunnittelevia on Varsinais-Suomessa suhteessa enemmän kuin muualla Suomessa, selviää Kantar Agrin keväällä tekemästä tutkimuksesta.
Mistä luja luottamus omaan tuotantosuuntaan versoo?
”Yksi syy voivat olla EU-jäsenyyden myötä korkeiksi nousseet investointituet, joita erityisesti nuoret tuottajat hakivat”, pohtii yksikönpäällikkö Antti Jaatinen Varsinais-Suomen ely-keskuksen maaseutuyksiköstä.
Hänen mukaansa näitä tukia ovat hakeneet monet tuottajat niin, että pystyvät myös hyödyntämään nuoren viljelijän aloitustukea.
Tukia hakeneet olivat ja ovat niitä, jotka ovat päättäneet jatkaa ja sitoutuneet siihen, Jaatinen miettii.
”Tämä yhdistyy moniin historiallisiin syihin siitä, että pieniä lypsykarjatiloja on maakunnassa jo pitkään ollut suhteellisen vähän.”
Varsinais-Suomessa oli viime vuonna noin 200 lypsykarjatilaa.
Investointitukien merkityksestä kertoo muun muassa Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) koko Suomea koskeva toteamus kesällä julkaistussa tarkastuskertomuksessa: ”Investointitukien merkitys on maatalouden ja ruuantuotannon kehitykselle niiden euromäärää suurempi. Investoinnit osaltaan määrittävät sen, millaista maataloutta Suomessa harjoitetaan tulevaisuudessa, sillä niillä kehitetään maataloutta.
Varsinaissuomalaisella maidontuotannolla on puolellaan myös maantieteellinen etu: laajoja peltoaukeita riittää, joten esimerkiksi lannanlevitysalaa on suhteellisen helppo löytää.
Yksi syy tuottajien tulevaisuuden uskoon voi olla se, että heitä on entistä vähemmän, Jaatinen mainitsee.
Hän ottaa esimerkiksi sian- ja siipikarjanlihan tuottajat, joilla on monenlaista keskinäistä verkostoitumista, yhteistoimintaa ja yhteistyötä. Samanlaista löytynee maidontuottajien keskuudesta.
Luonnonvarakeskuksen (Luke) tilastojen mukaan Varsinais-Suomessa oli viime vuonna noin kaksisataa lypsykarjatilaa. Koko maassa maidontuottajia oli hieman yli 4 400.
Viime vuonna maitoa tuotettiin eniten Pohjois-Pohjanmaan, Pohjois-Savon, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa. Niiden osuus maidontuotannosta oli yli 50 prosenttia.
”Vaikka tuottajien määrä on vähentynyt, tuotannon ja kulutuksen ei.”
Jaatinen uskoo alueensa maatalouteen tuotantosuunnista riippumatta ja kutsuu Varsinais-Suomea todelliseksi ruokamaakunnaksi.
Alueella tuotetaan lihaa, maitoa, viljaa ja öljykasveja, ja lisäksi siellä on monipuolista avomaa- ja kasvihuonetuotantoa.
”Puutarhoilta vielä kukkasetkin ruokapöytään.”
Uhkiakin on, ja ne ovat yhteisiä koko Suomen maataloudelle. Yksi suurimmista Jaatisen mainitsemista riskeistä on ilmastonmuutos. Sen seuraukset näkyvät ensimmäisenä lounaisessa osassa maata, olipa kyse sitten tuhohyönteisistä tai pitkistä kuivista kausista.
Kotimaisen ruuan merkitys kansainvälisten kriisien seurauksena on kasvanut. Jaatisen mielestä maataloutta pidetään silti edelleen turhaan auringonlaskun alana.
”Vaikka tuottajien määrä on vähentynyt, tuotannon ja kulutuksen ei.”
- Osaston luetuimmat
