Osakeyhtiötilat saavat yli kolmanneksen investointituista, vaikka niitä on kolme prosenttia tiloista
VTV:n raportti ennustaa, että perheviljelmätyyppisen tuotannon merkitys jää tulevaisuudessa pieneksi. Pääosa tuotannosta tapahtuu jatkossa niin sanotussa agribusiness-muodossa, jossa toiminta on täysin yritysmäistä.
Investointituilla rakennetaan tulevaisuuden maataloutta, VTV:n raportissa todetaan. Kuvituskuva. Kuva: Kai TirkkonenMaatalouden investointituki kohdentuu yhä pienemmälle ryhmälle, joka tekee entistä tiheämmin keskimääräistä suurempia investointeja.
Esimerkiksi vuonna 2022 osakeyhtiöiden osuus kaikista maatalousyrityksistä oli 3,1 prosenttia. Maatalouden investointitukien saajista 15 prosenttia oli osakeyhtiömuotoisia maatalousyrittäjiä, kun tarkastellaan aikaväliä 2015–2022.
Euroissa laskettuna ero kasvaa edelleen. Investointituesta reilu kolmasosa, 36,8 prosenttia, menee osakeyhtiömuotoisille maatiloille.
Luvut käyvät ilmi Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) tarkastuksesta, jossa selvitettiin maatalouden investointitukien vaikuttavuutta.
Työn varsinainen tavoite jäi toteutumatta. ”Käytettävissä olevilla tiedoilla ei pystytä luotettavasti arvioimaan sitä, miten investointituki vaikuttaa investointeihin ja maatilojen kannattavuuteen”, raportissa todetaan.
Se kuitenkin todetaan, että investointitukien merkitys on niiden euromäärää suurempi. Investoinnit osaltaan määrittävät sen, millaista maataloutta Suomessa harjoitetaan tulevaisuudessa.
Rakennemuutos on johtanut siihen, että tilastointi on jäänyt ajastaan jälkeen.
”Suuremmat, toiminnan jatkumiseen voimakkaasti panostavat maatilat ovat maataloustuotannon määrässä jo keskeisessä asemassa, vaikka niitä on vielä lukumääräisesti vähemmän”, tuloksellisuustarkastusneuvos Visa Paajanen toteaa raportin yhteenvedossa.
Yhä useammin maataloutta harjoitetaan osakeyhtiönä tai maatalousyhtymänä, jossa on mukana useampi osakas. Maatalouden keskittyminen tulee tarkastuksen mukaan jatkumaan, niin yksikkökooltaan kuin alueellisesti.
Rakennemuutos on VTV:n mukaan johtanut siihen, että tilastointi on jäänyt ajastaan jälkeen. Se perustuu edelleen perheviljelyajatteluun ja pieneen maataloustuotannon yksikkökokoon.
Esimerkiksi kannattavuuskerroin ja siinä yhdistetty työn ja pääoman kannattavuus ei ole osakeyhtiömuodossa enää relevantti. Osakeyhtiöissä työmäärän seuranta on lähinnä yhtiön asia, ja kannattavuudessa arvioidaan enemmän pääoman tuottoa.
Myöskään tilastojen tilakokoluokitus ei huomioi kunnolla rakennemuutosta. Pinta-alaan perustuvassa luokittelussa suurimmat luokat ovat yli 100 tai 150 hehtaaria. Kehitys on kuitenkin kulkenut suuntaan, jossa päätoimisen viljelyn vähimmäiskoko alkaa olla luokittelun suurimmassa luokassa.
Toimintaansa investoivat maatilat ovat jo valmiiksi kannattavia, toisin kuin tilat keskimäärin.
Vaikka selvityksessä ei pystytty luotettavasti arvioimaan, miten investointituki vaikuttaa maatilojen kannattavuuteen, selvää oli, että investoinnilla on selkeä yhteys maatilan tulevaan kannattavuuteen.
Tosin toimintaansa investoivat maatilat ovat jo valmiiksi kannattavia, toisin kuin tilat keskimäärin.
Investointituen myöntämisen ehtona on, että tuensaaja saa viimeistään viidentenä vuonna investoinnin jälkeen maataloudesta vähintään 25 000 euroa yrittäjätuloa. Vuosien 2015–2022 investointitukiaineiston perusteella tukipäätöksistä 86,7 prosenttia oli sellaisia, että yrittäjätulon tavoite oli saavutettu jo investointihetkenä. Investoivat tilat eivät siis edusta keskimääräistä maataloutta tai maatilaa.
Investoinnin jälkeen kannattavuus yleensä paranee selvästi entisestään.
Osakeyhtiömuotoisten hakijoiden kannattavuus näyttäisi olevan merkittävästi parempi kuin muiden tilamuotojen. Oy-tiloilla kannattavuuskerroin oli keskimäärin noin kaksinkertainen verrattuna muihin tilamuotoihin.
Raportissa arvioidaankin, että perheviljelmätyyppisen tuotannon merkitys jää tulevaisuudessa pieneksi. Pääosa tuotannosta tulee tapahtumaan niin sanotussa agribusiness-muodossa, jossa toiminta on täysin yritysmäistä.
Nykyinen investointituki ei välttämättä hyödytä parhaiten aktiivisimpia tuotannon kehittäjiä.
Investointituissa vaikuttavuuden arviointi on tärkeämpää kuin muussa maataloustuessa, raportissa todetaan. Investointituilla rakennetaan tulevaisuuden maataloutta: nyt investoivat tilat ovat todennäköisimmin myös niitä tiloja, jotka jatkavat toimintaansa.
Raportissa huomautetaan, että investointituen myöntöedellytykset ja tavoitteet kannustavat investoimaan tuotantorakenteisiin, ei uusien innovatiivisten tuotantotapojen käyttöönottoon. Nykyinen investointituki ei välttämättä hyödytä parhaiten aktiivisimpia tuotannon kehittäjiä.
VTV on eduskunnan yhteydessä toimiva elin, joka tarkastaa valtion taloudenhoitoa sekä valvoo finanssipolitiikkaa ja vaali- ja puoluerahoitusta.- Osaston luetuimmat
