
Lihasiipikarjatilat pomppaavat poikkeuksena silmään Kantar Agrin kehitysnäkymätutkimuksessa. Ne arvioivat kannattavuutensa muita tiloja paremmaksi ja niillä on eniten investointiaikeita, vaikka velkaa on jo ennestään paljon.
Tiedot tutkimukseen kerättiin maalis–huhtikuussa.
Tuottajilta kysyttiin, millainen tilan kannattavuus oli viime vuonna. Broileritiloilla keskiarvo oli 3,9, kun asteikko oli yhdestä (erittäin heikko) kuuteen (erittäin hyvä).
Maidontuotanto oli kakkosena lukemalla 3,68 ja kananmunantuotanto kolmosena lukemalla 3,67.
Vertailun vuoksi viljantuotannon keskiarvo oli 3,03 ja sikatalouden 3,41.
Maitotilojen määrän arvioidaan puolittuvan kahdeksassa vuodessa, mutta broileritilat aikovat pysyä vakaasti valitsemassaan bisneksessä.
98 prosenttia lihasiipikarjatiloista arvioi kyselyssä, että toiminta jatkuu vuonna 2027. 94 prosenttia arvioi jatkavansa toimintaa vielä 2032. Maitotiloilla vastaavat lukemat ovat 75 prosenttia vuonna 2027 ja 50 prosenttia vuonna 2032.
Investointeja suunnitellaan selkeästi enemmän kuin muissa tuotantosuunnissa.
30 prosenttia lihasiipikarjatiloista kertoi suunnittelevansa uutta tuotantorakennusta tai laajennusta ja 35 prosenttia peruskorjausta. Jos vertailukohdaksi otetaan taas maitotilat, niillä uutta tai laajennusta suunnittelee 20 prosenttia tiloista ja peruskorjausta 11 prosenttia.
Broileritiloilla kiinnostavat tuotantorakennusten lisäksi varsinkin bioenergiainvestoinnit.
Eri tuotantosuunnista kananmunantuottajilla on eniten velkaa. Broileri- ja sikatiloilla on niilläkin keskimäärin paljon lainaa.
Tyytyväisyys omaan työhön on korkein kananmunatiloilla.
Tutkimuksessa pyydettiin tuottajia arvioimaan oma työkykynsä asteikolla 0–10. Lihasiipikarjan tuottajilla lukema on paras, keskimäärin 7,45. Maitotilojen keskiarvo on 6,75.
Tyytyväisyys omaan työhön on korkein kananmunatiloilla. Hevostalous tulee kakkosena ja lihasiipikarja kolmosena.