Broilerintuottaja perää tuojilta vastuullisuutta – ”Välillä tuntuu, että toimijat eivät noudata edes omia vastuullisuuskriteerejään”

Kauhavalainen broilerintuottaja Harri Sippola perää ulkomaisen lihan tuojilta vastuullisuutta.

Suomessa lainsäädäntö on broilerin tuotannon suhteen tiukka ja elinkeinon omat toimintatavat vielä tiukemmat. Niillä varmistetaan sekä eläinten että kuluttajien hyvinvointia.

Useimmissa muissa maissa kriteerit ovat löyhemmät.

MT:n uutinen ukrainalaisen broilerin mukana tuodusta salmonellasta kuvaa tilannetta hyvin, Sippola toteaa. ”Se tuo konkreettisesti esille suomalaisen ja ulkomaisen tuotantotavan eron”, MTK:n lihasiipikarjaverkoston puheenjohtajana toimiva Sippola toteaa.

Meillä salmonellaa ei suvaita broilerituotannossa lainkaan. Yhtä tiukkoja ollaan Ruotsissa. Etelämmäs mentäessä salmonellan esiintyminen hyväksytään annettuna asiana, Sippola toteaa.

Tiukka salmonellaohjelma on meillä osa kansanterveystyötä, Sippola muistuttaa. Kuluttajia ei haluta altistaa taudille.

Samaa päämäärää tukee se, että meillä antibiootteja ei käytetä eläintuotannossa rutiininomaisesti. ”Ja broilereilla niitä ei käytetä lainkaan”, Sippola muistuttaa.

Kun antibioottien käyttö on hallittua, niiden teho säilyy ihmistenkin tauteja vastaan. ”Ja luonnollisesti eläinten hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että ne pysyvät terveinä eikä niitä tarvitse lääkitä.”

Harri Sippolan sylissä seitsemän kuukauden ikäinen Kauko. Kuva: Johannes Tervo

Suomalaisista tuottajista tuntuu epäreilulta, että heiltä vaaditaan koko ajan enemmän, ja samaan aikaan ulkomailta tuodaan lihaa, joka ei täytä meidän tuotantokriteereitämme, Sippola toteaa.

Erityisesti hän perää vastuullisuutta kaupan alan toimijoilta. ”Tulee mieleen, noudattavatko he edes omia vastuullisuusohjelmiaan.”

Sippola on kiitollinen siitä, että suurin osa kuluttajista suosii edelleen kotimaista. Kauppa tuntuu kuitenkin aktiivisesti ohjaavan kulutuspäätöksiä halvan ulkomaisen tuotteen suuntaan esimerkiksi omilla tuotemerkeillään.

Kaupassa kuluttaja voi tarkistaa lihan kotimaisuuden, mutta esimerkiksi koulujen tai vanhainkotien ruokaa syövä ei välttämättä voi.

Tuontilihan käyttö julkisissa hankinnoissa onkin Sippolan mielestä räikein esimerkki vastuuttomasta ajattelusta. ”Sama yhteiskunta, joka asettaa meille velvoitteita, ei omissa hankinnoissaan niitä noudata.”