Luke: Glyfosaatti aiheuttaa eniten jäämiä Suomen peltomaahan
Torjunta-ainejäämät ovat yleisiä Suomen peltomaissa, osoittaa Luken tutkimus. Jäämiä löytyy myös luomupelloilta.Tilaajalle
Suomen peltomaasta löytyy yhtä paljon ja jopa enemmän torjunta-aineiden jäämiä kuin muualta Euroopasta. Kuva: Johannes TervoLuonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimuksessa selvitettiin 198 torjunta-aineen ja niiden hajoamistuotteiden esiintymistä 148 hehtaarin peltopinta-alalla Suomessa.
Maaperänäytteistä 82 prosentista löytyi vähintään yhden torjunta-aineen jäämiä. Yli viidestä eri torjunta-aineesta jäämiä löytyi liki kolmannekselta tarkastelluista pelloista ja yli 10:stä eri aineesta jäämiä löytyi seitsemältä prosentilta pelloista.
Eniten jäämiä löytyi glyfosaatista ja sen hajoamistuotteesta. Erikoistutkija Marleena Hagnerin mukaan tulos oli odotettava, sillä glyfosaatti on Suomessa sekä maailmalla käytetyin rikkakasvien torjunta-aine.
Muutamista näytteistä löytyi myös DDT:tä.
Muita tutkimuksessa yleisesti löydettyjä jäämiä aiheuttivat rikkakasvien torjunnassa käytettävä MCPA ja fluoroksopyyri sekä sienitautien torjunnassa käytetty imatsaliili. Muutamista näytteistä löytyi myös DDT:tä, jonka käyttö on Suomessa ollut kiellettyä jo vuodesta 1975.
Suomen maaperästä löydetyt torjunta-ainejäämien määrät olivat samankaltaisia tai jopa suurempia kuin Keski- ja Etelä-Euroopassa. Tästä huolimatta Suomessa torjunta-aineiden käyttömäärät ovat yleensä pienempiä kuin muualla Euroopassa.
Hagner huomauttaakin, että Suomen lyhyt kasvukausi mahdollisesti rajoittaa torjunta-aineiden hajoamista.
”Torjunta-aineiden kertymiseen tulisi kiinnittää pohjoisissa olosuhteissa erityistä huomiota.”
Jäämiä löytyi myös luomupelloilta, joissa torjunta-aineita ei ole käytetty 10 vuoteen. Pitoisuudet olivat kuitenkin 75–90 prosenttia pienempiä kuin tavanomaisesti viljellyillä pelloilla.
Suurimmassa osassa pelloista riski ympäristölle on kuitenkin pieni.
”Torjunta-ainejäämät ovat tärkeä maaperän laadun indikaattori. Niiden seuranta on välttämätöntä, jotta hyvä maaperän laatu voidaan säilyttää ja tehdä kestävää ympäristöpolitiikkaa”, Hagner toteaa.
Tutkimuksessa mukana olleista pelloista 20 oli luomuviljelyssä, pieni osa vihannestuotannossa. Näytteet otettiin keskellä kasvukautta 2018, jolloin torjunta-ainepitoisuudet ovat korkeimmillaan.
Tutkimuksessa havainnoiduista torjunta-aineista osa on jo kiellettyjä, kun taas osa on yhä käytössä.
- Osaston luetuimmat
