

Yhdysvaltojen Kanadalle asettamat tullit vaarantavat ruokaturvan, linjaa MT:lle Kanadan karjantuottajajärjestön puheenjohtaja Nathan Phinney.
”Ruoka on välttämättömyys, sen ei pitäisi olla geopolitiikan pelinappula.”
Yhdysvaltojen Kanadalle asettamat 25 prosentin tuontitullit ehtivät olla voimassa täysimittaisesti vain viime tiistain ajan.
Se riitti aiheuttamaan kanadalaiselle lihateollisuudelle miljoonatappiot.
Tarkkoja lukuja vielä kerätään, mutta suuruusluokka on tämä, Phinney kertoo.
Kanadan naudanlihasektori vie noin puolet tuotannosta ulkomaille.
Viennistä osa on eläviä eläimiä, osa naudanlihaa. Vientimaista merkittävin on Yhdysvallat.
”Markkina on rakennettu tämän yhteistyön varaan”
Yhdysvaltojen ja Kanadan suhde on lihateollisuudessa harvinaisen tiivis.
Millään muulla kahdella maalla ei ole keskenään enemmän naudanlihaan ja elävään karjaan liittyvää kauppaa, Phinney mainitsee.
”Meillä on maailman suurin integroitunut karjantuotantojärjestelmä.”
Karjaa voidaan siirtää rajan yli useamman kerran ennen teurastusta.
Yhdysvalloista tuodaan nautoja Kanadaan kasvatettavaksi feedlot-tiloille ja teurasikäiset eläimet kuljetetaan takaisin rajan yli teurastamoihin Pennsylvaniaan.
Feedlot-kasvatuksessa eläimet kasvatetaan laitumen sijaan maapohjaisissa aitauksissa, usein hyödyntäen maissipohjaista rehua.
”Markkina on rakennettu tämän yhteistyön varaan”, Phinney kuvailee.
”Yhdysvaltain pienet ja keskisuuret jalostajat ja paikalliset ruokajärjestelmät ovat riippuvaisia kanadalaisesta karjasta liiketoimintansa ylläpidossa”, kertoo Brodie Haugan Albertan pihvikarjajärjestöstä.
Nyt yhteistyössä on kuitenkin särö.
Jatkuva epävarmuus vaikeuttaa tilannetta kummallakin puolella rajaa, hän jatkaa.
Tullit voivat myös vaarantaa eläinten hyvinvoinnin, jos rahtaus rajan yli muuttuu liian kalliiksi. Kasvatusyksiköissä ei ole tilaa teurasiän ylittäneelle karjalle, Phinney sanoo.
”Tuottajat eivät voi menettää 25 prosenttia tuotantonsa arvosta. Marginaalit ovat ohuita, tuotanto muuttuu kannattamattomaksi.”

Tiistain jälkeen tullit poistettiin väliaikaisesti tuotteilta, jotka ovat Kanadan, Meksikon ja Yhdysvaltojen välisen USMCA-sopimuksen piirissä.
Väliaikaisella tullivapaudella on Trumpin mukaan tarkoitus tukea Yhdysvaltain autoteollisuutta. Tullien poiston on määrä kestää huhtikuun 2. päivään saakka.
Myös Kanada lykkäsi vastatulliensa täyttä täytäntöönpanoa. Kanada on määrännyt rajanaapurilleen tulleja yhteensä 125 miljardin dollarin edestä.

Kanadalaiset ovat sisuuntuneet kauppasodan uhasta.
Justin Trudeaun tilalle sunnuntaina nimitetty Kanadan uusi pääministeri Mark Carney liberaalipuolueesta nosti aiheen keskiöön puheessaan.
Carney nimitti tapahtumia ”elämämme suurimmaksi kriisiksi”, kertoo Abc News. Kauppasotaa hän kutsui hyökkäykseksi kanadalaisia työntekijöitä, yrityksiä ja perheitä kohtaan.
”Amerikka ei ole Kanada eikä Kanadasta koskaan tule osaa Yhdysvaltoja millään muotoa.”
Tämän mittakaavan tariffit vaarantavat viljaa kasvattavat perhetilat lisäämällä markkinan epävarmuutta, arvioi Kanadan viljantuottajajärjestön johtava tuottaja Kyle Larkin.
”Yhdysvallat on suurin kauppakumppanimme. Rajan yli viedään 17 miljardin dollarin (CAD) edestä kanadalaista viljaa ja viljatuotteita joka vuosi.”

Ruokaketjun tilannetta mutkistavat Kiinan Kanadalle asettamat tullit. Kiina ilmoitti viime viikolla tulleista kanadalaisille maataloustuotteille.
Yli 2,6 miljardin tullit ovat vastaus Kanadan Kiinalle asettamiin, sähköautoja, terästä ja alumiinituotteita koskeviin tulleihin.
Tulleihin sisältyy muun muassa 100 prosentin tulli kanadalaiselle rapsiöljylle ja herneille. Kanadan rapsiviennistä yli puolet suuntautuu Kiinaan.
Yksi houkutteleva vaihtoehto Kanadalle voi olla yhteistyön tiivistäminen EU:n kanssa.
Vuonna 2017 solmittu CETA-vapaakauppasopimus on poistanut tullit unionin ja Kanadan väliltä asteittain.
Tullien poistuminen on vahvistanut Kanadan roolia Euroopassa viljan viejänä.