Trump ruokkii epävakautta vilja- ja energiamarkkinoilla – yksi tekijä oli viime viikolla kuitenkin häntä vaikuttavampi

Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin tulliuhkaukset heilauttivat hintoja viime viikolla.

Viljojen ja öljykasvien hinnat olivat maanantaina ensin laskussa, kun markkinat reagoivat Trumpin lauantaina 1. helmikuuta antamiin tulliuhkauksiin.

Trump sanoi asettavansa Meksikosta ja Kanadasta tuotaville tuotteille 25 prosentin tullit ja Kiinasta tuotaville 10 prosentin.

Hinnat kääntyivät viljapörsseissä maanantai-iltana nousuun, kun Trump ilmoitti siirtävänsä tullien voimaantuloa kuukaudella eteenpäin Kanadalta ja Meksikolta.

Kiinalle tullit tulivat voimaan ja Kiina reagoi nopeasti vastatoimilla. Kiina asetti muun muassa yhdysvaltalaiselle nesteytetylle maakaasulle 15 prosentin tullin ja öljylle 10 prosentin.

Kaasutullilla oli hetkellisesti myönteinen vaikutus Eurooppaan, sillä kaasun hinta laski Euroopassa. Jos Yhdysvaltojen kaasun vienti Kiinaan vähenee, on sitä enemmän Eurooppaan tarjolla.

Kaasun hintalasku jäi kuitenkin lyhyeksi. Loppuviikosta Euroopan kylmenevä sää nosti kaasun futuurihinnan korkeimmilleen kahteen vuoteen.

Viljan hinnat hakivat Euronext-viljapörssissä viime viikolla suuntaa.

Kauppasodan uhka pitää markkinoita varpaillaan. Esimerkiksi niin vehnän kuin soijan kysyntä Kiinassa voi nyt vähentyä.

Sään vaikutukset ja sato-odotukset suurissa viljamaissa näyttävät kuitenkin tällä hetkellä olevan suurin ajuri viljamarkkinoilla. Siten hinnat ovat pitäneet kiinni nousuvireestään.

Euronext-viljapörssissä maaliskuun vehnäfutuuri oli perjantai-iltapäivästä 234 euroa tonnilta. Viikko aiemmin se oli 232 euroa.

Rapsin toukokuun noteeraus oli noin 520 euroa tonnilta. Viikko aiemmin se oli 515 euroa.

Syysviljojen talvehtimista pohjoisella pallonpuoliskolla seurataan. Muun mussa Yhdysvaltojen vehnäalueilla on ollut kylmää, mutta vähän lunta.

Brittiläinen Ahdb kertoo myös Intiassa syyskasvien kärsivän sääoloista. Liika kuumuus on viemässä parhaan terän sadosta.

Argentiinassa kuivuus on vaivannut soijaa. Brasiliaan odotetaan jättisatoa, mutta sadonkorjuu on edennyt hitaasti.

Venäjä rajoittaa vehnän vientiään, että hinnat eivät nousisi enää sen omille kansalaisille. Ahdb arvioi, että se voisi parantaa EU-maiden viljan vientimahdollisuuksia.

Kauppasodan kehitystä on tärkeä seurata ja se voi vielä vaikuttaa kevään viljelypäätöksiin, arvioi Ahdb.

Meksiko on suurin yhdysvaltalaisen maissin ostaja. Kiina on suurin yhdysvaltalaisen soijan ostaja. Kanada taas on suurin tekijä maailman rapsimarkkinoilla.

Jos Yhdysvallat vetää vielä Meksikon ja Kanadan mukaan kauppasotaan, olisi sillä vaikutusta vilja- ja öljykasvimarkkinoihin.

Jos kaupalle tulee esteitä, täytyy myyjien löytää uusia vientikohteita. Sillä on taipumus painaa hintoja.

Lisäksi kauppasota voi vaikuttaa koko maailmantalouteen sitä heikentäen ja inflaatiota nostaen.

Raakaöljyn laskeva hinta voi painaa myös öljykasvien hintoja biopolttoaineiden hintojen kautta.

Jos hinnat laskevat kauppasodan takia viljamarkkinoilla, voi se vielä muuttaa viljelijöiden kylvöpäätöksiä tälle keväälle etenkin tullien kohteina olevissa maissa.

Kaasun hinta nousi viime viikolla korkeimmilleen sitten helmikuun 2023. Hinta kävi yli 55 eurossa megawattitunnilta.

Hintaa nostaa kasvava kysyntä Euroopassa, kun sään odotetaan kylmenevän.

Euroopan kaasuvarastot ovat 51 prosenttisesti täynnä, kertoo Trading Economics. Vuosi sitten täyttöaste oli 69 prosenttia.

Hetken aikaa alkuviikosta kaasun hinta oli laskussa, kun Kiina pyrkii hylkäämään yhdysvaltalaisen kaasun käytön.

Kuusi prosenttia Kiinan käyttämästä nesteytetystä maakaasusta on tullut Yhdysvalloista. Nyt tuo määrä voisi etsiä uutta satamaa esimerkiksi Euroopasta.

Öljyn hinta on laskenut kolme viikkoa putkeen.

Perjantaina Brent-laadun öljy maksoi noin 75 dollaria tynnyriltä. Tammikuun puolivälissä hinta oli yli 80 dollaria.

Taustalla vaikuttaa paljolti Trump. Hän haluaa lisätä öljynporausta Yhdysvalloissa kasvattaakseen tarjontaa ja laskeakseen hintaa.

Samalla öljyn kysynnän Kiinassa ennustetaan laskevan tullien ja vastatullien takia.

Öljyn hintaa voisi nostaa Kiinan ja Intian tarve löytää uusia toimittajia, niiden vähentäessä ostoja Venäjältä.

Yhdysvaltojen asettamat pakotteet Venäjän varjolaivastolle ovat vaikeuttaneet Venäjän öljyvientiä.

Trump myös yrittää pakotteilla estää Iranin öljyn vientiä. Sekin voisi toteutuessaan nostaa hintaa.

Maailmantalouden epävarmuudesta kertoo kulta. Sen hinta nousi viime viikolla uuteen ennätykseen yli 2 860 dollariin unssilta. Vuosi sitten helmikuussa hinta oli noin 2 000 dollaria.

Lokakuun lopussa kullan hinta oli noussut siihen mennessä korkeimmilleen noin 2 785 dollariin. Yhdysvaltojen presidentinvaalien jälkeen hinta laski, mutta vuoden vaihduttua hinta on ollut nousussa.

Sijoittajat etsivät varoilleen turvasatamaa, kun Yhdysvaltojen ja Kiinan tullinokittelu uhkaa heikentää maailman talouskasvua, kertoo Trading Economics.